"Avoimuus ja demokraattisuus ovat tärkeitä arvoja työssämme ja ne toteutuvat, jos rekisterit olemassaolevista tiedoista – myös salaisiksi julistetuista – ovat pakollisia", sanoi europarlamentaarikko Eija-Riitta KORHOLA tänään Strasbourgissa. "Olen ottanut tämän periaatteen lähtökohdaksi omassa ympäristötiedon saatavuutta koskevassa mietinnössäni. Kansalaisia tulisi myös tiedottaa siitä, milloin asiakirja, joka pyynnön esityshetkellä ei ole keskeneräisyyden tai luottamuksellisuuden vuoksi vielä julkinen, on saatavilla."
Korhola kiinnitti huomion komission alaisuuteen kuuluvien tai EU-instituutioiden perustamien yksiköiden hallussa olevan tiedon julkisuuteen (esimerkiksi Euroopan ympäristötoimisto EEA Kööpenhaminassa sekä pian perustettava ruokaturvallisuus-viranomainen EFSA). "Niiden asiakirjat tulee sisällyttää julkisuussääntöjen piiriin yksiselitteisesti." Korholan mielestä ei kuitenkaan kannata luetella näitä yksiköitä mietinnön erillisessä liitteessä. "Se on teknisesti kömpelöä silloin kun uusia yksiköitä perustetaan tai muutetaan. Parempi olisi luoda itse pykäliin säännöt, jotka velvoittavat kaikkia yksiköitä julkistamaan asiakirjansa ja luomaan niitä koskevat rekisterit."
"Poikkeuksista säätäminen on hyvin arkaluontoinen asia, sillä hyväkin mietintö ja suurikin avoimuuden lisäys jää kansalaisten mielissä helposti kömpelön poikkeussäännöstön varjoon", Korhola varoitti. "On vihdoin päätettävä käytännöistä, jotka luovat julkisuuden valoa neuvoston työhön, eikä poikkeussäännöstö saa luoda neuvostolle mahdollisuutta vetäytyä sen taakse entiseen tapaan".
"Tärkeää on myös vähentää suorastaan vainoharhaisuutta lähenteleviä kansalaisasenteita, joita esimerkiksi turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien asiakirjojen liioitteleva salailu ruokkii. Itse asiassa turvallisuudenkin kannalta on tärkeää, että kansalaisilla on mahdollisuus tosiasioiden ja asiakirjojenkin kautta arvioida luottamustaan eurooppalaiseen puolustukseen", Korhola huomautti.