Suullinen kysymys liikenteestä vastaavalle komission jäsen Loyola de Palaciolle
Kysymys:
Useissa entisissä Itä-Euroopan maissa on toimiva verkosto raideliikenteelle. Jo ennestään runsaasti saasteilla kuormitetussa ympäristössä se on erittäin hyvä liikennemuoto. Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä, että uusien jäsenmaiden raideliikennettä suosittaisiin ensisijaisena liikennemuotona ja siten vältettäisiin ympäristön kannalta huonomman liikenteen määrän kasvu?
4.11.1999, Eija-Riitta Korhola
Vastaus:
Arvoisa parlamentin jäsen on oikeassa todetessaan, että useissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa (KIE-maissa) on varsin hyvin toimiva raideliikenneverkosto. Itse asiassa useimmat hakijavaltiot noudattivat yli 50 vuoden ajan politiikkaa, joka vääristi kysyntää siten, että se suosi monopoliasemassa olevaa julkista liikennettä ja raideliikennettä. Tällä hetkellä useimmat hakijamaat pyrkivät ensisijaisesti kuitenkin laajentamaan ja parantamaan tieverkostoaan poliittisista syistä sekä markkinoiden kysynnän tuloksena. Viime vuosina yhteisö on kuitenkin tukenut raideliikenteen kehittämistä ja myöntänyt Phare-ohjelman puitteissa rahoitusta raideliikenteen infrastruktuuriin kohdistuville investoinneille sekä rautatieyhtiöiden uudelleenjärjestelyjen tekniselle tuelle. Esimerkiksi suurin koskaan Tsekin tasavallassa allekirjoitettu Phare-sopimus koskee IV-käytävän rautatieosuuden uudenaikaistamista (1). Sitä tuetaan 34 miljoonalla eurolla. Muissa hakijamaissa tuetaan tai on tuettu samankaltaisia suuria hankkeita. Komission äskettäin julkaisemassa luonnoksessa hakijamaiden liittymistä valmistelevaksi kumppanuudeksi komissio ehdotti, että raideliikenne olisi keskipitkän aikavälin prioriteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän alan yhteensovittamispyrkimykset yhteisön säännöstön kanssa olisi aloitettava vuoden 2000 aikana ja että liittymistä valmistelevien rahoitusvälineiden kautta on silloin saatavissa avustusta edistyksen varmistamiseksi. Komissio, Euroopan investointipankki ja asiaankuuluvat kansainväliset rahoituslaitokset koordinoivat yhteistyössä omia rahoitusavun välineitään yhteisymmärryspöytäkirjan puitteissa, jotta jäsenyyttä valmistelevien kumppanuussopimusten prioriteetit saavutettaisiin optimaalisella tavalla. Tähän sisältyy erityisesti KIE-maiden raideliikennesektorin avustaminen. Tulevaisuudessa suuret infrastruktuuriin kohdistuvat investointitoimenpiteet kuuluvat ns. liittymistä valmistelevan rakennepolitiikan välineen (ISPA) piiriin. Tämä väline käynnistyy tammikuussa 2000 ja sen liikennettä koskeva vuosibudjetti on yli 500 miljoonaa euroa. Yksi pian hyväksyttävistä ISPAn liikennehankkeiden valintastrategian osista koskee raideliikenteen edistämistä ja useat rahoitusta odottavat ehdotukset koskevat raideliikenteen infrastruktuurihankkeita.
18.11.1999, Loyola De Palacio
(Koska kysymystä ei ehditty käsitellä kyselytunnilla, on vastaus annettu kirjallisena.)
(1) Brnon ja Vranovicen välisen rautatieosuuden uudenaikaistaminen
