Kun sielu vuotaa

31.3.1997

MITÄ SE HYÖDYTTÄÄ IHMISTÄ, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman mutta saisi sielullensa vahingon? Jos tuon ajatuksen lausunut mies olisi tiennyt, mitä uskonto hänen sanoilleen tulee tekemään, hän olisi varmaan kääntynyt haudassaan. Sikäli kuin olisi ehtinyt. Mikä sääli, että tuo lause on ns. uskonnollinen viisaus. Sehän tarkoittaa heti sitä, että sillä ei ole mitään tekemistä […]

Lue lisää

Väärä suunta, siinä kaikki

31.1.1997

IHMISKUNTA TAVITSEE RAJOITTAMISEN TAITOA. MUUTEN SE KUOLEE AHNEESEEN VAPAUTEENSA. Olin varsin yllättynyt, kun luin Helsingin Sanomista (12.1.97), ettei kysymys kauppojen aukioloajoista ole sisällöllisesti hallituskysymys vihreille. Vain Erkki Pulliainen totesi kysymyksen olevan mitä vihrein. Mitä muuta se sitten on kuin vihreä kysymys? Jos pyritään yhteiskuntaan, joka pyörii täydellä teholla koko ajan, eikö suunta ole täsmälleen väärä? […]

Lue lisää

Holhottu totuus

30.11.1996

JOS SUVAITSEVAISUUS ON ELINEHTO, EI TOTUUDEN HOLHOAMISEEN OLE VARAA. Jokin aika sitten sain päiväkahvit väärään kurkkuun, kun luin Ylioppilaslehden (18.10.96) pikku-uutisen otsikolla Psykologian laitos meni uskovaisten halpaan: "Psykologian laitokselle sattui nolo lapsus, kun opiskelijoiden ja opettajien yhdessä järjestämälle seksuaalipsykologian luentosarjalle oli vahingossa livahtaa tieteellisesti erittäin kiistanalainen vieraileva luennoitsija, Gerard J.M. van den Aardweg Amsterdamin yliopistosta. […]

Lue lisää

Kevään tuoksu tehtahasta

31.12.1995

        Terve, aika remontin ja nousun /        tehtaittemme sekä sydänten! /         Kevään tuoksu noussut tehtahasta /        kautta koko maan jo ennättää…/         joka päivä, joka taakse jääpi /        kohti kevättä jo kiidättää. Pikku pioneerien aapinen 1930-luvun Itä-Karjalasta edustaa menneen maailman teknoromantismia hellyyttävimmillään. Tekninen kehitys oli se pelastaja, joka tekisi lopun ihmiskunnan kurjuudesta. Tekniikkauskoon liittyi usein myös fallista uhoa: nyt oli […]

Lue lisää

Ne sankarit

31.8.1995

Kirjoitan tätä yöllä, Kalkutassa. Näin tänään niin paljon, etten saa unta. Äiti Teresan talossa oli suuret huoneet täynnä lastensänkyjä. Katseennälkäisiä silmäpareja enemmän kuin kestäisi, enimmäkseen hylättyjä tyttövauvoja adoptiota odottamassa. Nunnat kertoivat, että nuorimmat vauvoista otetaan talteen aborttiklinikoilta seitsemän kuukauden ikäisinä sikiöinä. Näin poikiakin, vammaisten osastolla. Koskaan en ole nähnyt niin epämuodostuneita ihmisiä. Tietenkin Äiti Teresa […]

Lue lisää

Kaipuu kohtuuseen

28.2.1995

IHMISKUNNAN RAKASTETUIMPIA AJATUKSIA on idea kultaisesta keskitiestä, totuudesta, joka kerta toisensa jälkeen löytyy kahden ääripään väliltä. Mikä onkaan miellyttävämpää kuin löytää kaksi äärimmäisyysajattelijaa ja asettua itse keskelle, välittävälle kannalle. Sitä nautintoa voi harjoittaa vaikka filosofian parissa. Ehkä kysymys on muustakin kuin ihmisen kaipuusta kohtuuteen tai hänen henkisestä mukavuudenhalustaan. Ehkä näin kuuluu olla.Totuuden lähestyminen yhteisössä saattaa […]

Lue lisää

He haisevat

31.1.1995

Heillä ei ole intuitiota. He ajattelevat kaavamaisesti. He eivät osaa käsitellä tunteitaan. Seksin hienomotoriikasta he eivät ymmärrä mitään. He ovat eksyksissä identiteettinsä kanssa. He pukeutuvat surkeasti. He haisevat. Jos puhuisin näin mistä tahansa vähemmistöistä, etnisistä ryhmistä, kokonaisista roduista tai vaikkapa eläimistä, olisin jo tehnyt kuolemansynnin. Naisista puhumattakaan – sitä ei uskalla edes ajatella. Mutta puolesta […]

Lue lisää

Mies, jota juhlin

30.11.1994

Opportunismin mielenkiintoisin laji lienee sen harjoittajalta itseltään piilossa oleva muoto. Voi olla varsinainen kulttuurikriitikko, sivallella pahastikin yhteiskunnan ilmiöitä, läimiä laumaihmisiä, olla nuori vihainen mies ja nainen – nenä turvallisesti tuulensuunnassa. Kun sen tekee kyllin taitavasti, siis huomaamattaan, voi kulkea pitkän matkaa pystypäin. Suloista on olla trendikäs, murhaava ja viaton yhtä aikaa. Ketään toimittajaa tai kolumnistia […]

Lue lisää

Intiimiä tappamista

31.10.1994

RUANDASTA TULEE MIELEENI helle, selkäsärky ja yltyvä löyhkä. Pohjoismaisen Forumin aikaan Turussa oli kuuma. Kaupungissa oli tuhansia ylimääräisiä naisia. Seisoin kolme päivää keräyslippaan kanssa järjestäjien osoittamalla paikalla, nopeasti täyttyvän käymälän vieressä. Kummallista, miten oikealta se tuntui, lopputuloksen kannalta sinänsä tarpeeton epämukavuus. Ruandalaisessa helvetissä on tietenkin samantekevää, millä keinoin raha on saatu kokoon. Pääasia oli, että […]

Lue lisää