– Monen muun huolestuneen tavoin Vihreät puhuivat vaalikampanjassa paljon hakkuiden vähentämisestä ja hiilinielujen ylläpitämisestä. Metsä Groupin ilmoitus uudesta, Suomen ja koko mantereenkin kaikkien aikojen suurimmasta metsäteollisuuden investoinnista on kuin peili, johon hallitukseen haluavat puolueet ovat pakotettuja katsomaan, sanoo ilmastopolitiikan asiantuntija FT Eija Riitta Korhola.
– Populistiset näkemykset ilmastonmuutoksesta edellyttävät kovia toimia: kaikki sellainen, mikä tuo ilmastohyötyjä liian helpolta vaikuttavalla tavalla pitää torjua, että äänestäjät kokevat saaneensa vastinetta äänelleen. Sillä ei taida olla väliä, mikä näiden toimien todellinen vaikutus ilmastomuutoksen torjunnassa on, ja minkä hinnan yhteiskunta siitä joutuu maksamaan.
Eurovaaleissa kokoomuksen ehdokkaana oleva ja ilmastopolitiikasta väitellyt Eija-Riitta Korhola on johdonmukaisesti tuonut esille, että ilmastomuutoksen torjunta romahduttamalla suomalainen ja eurooppalainen talous tuo vain vahinkoa kunnianhimoisille eurooppalaisiille ilmastomuutoksen ja ihmisoikeuksien tavoitteille. -Tätä Vihreiden näyttää olevan vaikea ymmärtää, Korhola arvioi.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto totesi tiedotusvälineiden mukaan, että “ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole asia, josta vihreät voisi perääntyä”. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen totesi yksikantaan, että “hakkuiden lisääminen ei ole kestävää – ei luonnon monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta.” Mikkosen mukaan “metsäteollisuudella ei ole erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta”.
– Mikkosen näkemys on erikoinen siinä valossa, että metsäteollisuus on ollut ilmastotalkoissa yksi parhaista ja esimerkiksi energiatehokkaan, ilmastoystävällisen kaukolämmön mahdollistajana kylmässä Suomessa tehnyt merkittäviä ilmastotekoja jo vuosikymmeniä ja uusien investointien myötä yhä vain vähentää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Samoin kestävässä, ympäristöjärjestöjen näkemysten mukaan sertifioidussa metsänhoidossa metsäteollisuus on ollut keskeinen veturi. Hallitustunnustelija Antti Rinteen tavoin myös Korhola uskoo, että hankkeen voi toteuttaa ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävällä tavalla.
– Olen saanut olla lainsäätäjänä tekemässä ja seuraamassa läheltä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa jo vuodesta 1999. Tuona aikana moni asia muuttunut, ja esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat muuttaneet mieltään kaikissa keskeisissä keinoissa. Se kertoo yhden asian: ilmastokysymys ei ole yksinkertainen ja helppo. Se ei ole sitä edelleenkään, ja on turha luulotella muuta. Poukkoilevaan politiikkaan ei ole varaa. Hyvinvoinnin rakentaminen Euroopassa ja Suomessa kärsii siitä, Korhola muistuttaa.
– Suomalainen teollisuus on keskimäärin maailman puhtainta. On ilmastoteko huolehtia siitä että teollisuuden työpaikat säilyvät Suomessa ja Euroopassa. Jos esimerkiksi suomalainen sellu ja teräs korvautuu kiinalaisella vain siksi, ettei meillä riitä enää päästöoikeuksia tiukan politiikkamme tähden, päästöt voivat olla jopa kolminkertaiset. Päästöjen siirtäminen paikasta toiseen ei ole päästöjen leikkaamista.
