Ei laitonta mutta moraalitonta. Ei menettelyrikosta mutta poliitikot ovat nukkuneet Ruususen unta ja virkamiehetkään eivät ole hoitaneet valvontavelvollisuuttaan. Kärsijänä tavalliset suomalaiset mummot ja vaarit.
Olin Caruna-kohun aikana Washingtonissa ja seurasin tapahtumia vain sen verran, että muistin varoittaneeni aiheesta kolme vuotta sitten. Yritin tuolloin herätellä silloista omistajaohjauksesta vastaavaa ministeriä valvomaan, ettei kansalaisia höynäytetä. Mitä merkitystä muuten koko ministeritehtävällä on, ellei ministeri ole kansalaisen asialla?
Huomaan, että moni poliitikko on Caruna-kohun yhteydessä paheksunut tapahtunutta veronkiertoa yleensä, sitä valitettavaa ilmiötä, mikä tapahtuu vaikkapa lääkäriasemien kohdalla kun kaikki mahdolliset kulut kirjataan Suomeen, jotta verot voidaan välttää, ja voitot kotiutetaan halvan verotuksen maahan. Se on tietenkin valitettavaa vaikka laki sallii sen – mutta heidän kritiikkinsä ei ole osunut varsinaiseen maaliin.
Caruna-kohussa ei ole kysymys vain veronkierrosta. Kyse on vakavasta poliittisesta laiminlyönnistä, sillä hinnankorotusten kohteena ei ollut mikä tahansa palvelu. Kyseessä oli lailla säädelty valtion monopoli, sähkönsiirto. Juuri tämän monopolin valvonnassa sekä hallitus, eduskunta ja virkamiehet ovat nukkuneet.
Käytännössä se tässä tapauksessa tarkoittaa, että yhtiön kuluissa ei pidä olla mitään muuta kuin se mikä liittyy sähkölinjojen rakentamiseen. Kaikki muut kuin linjojen rakentamiskulut otetaan pois. Tätä valvontaa ei ole tapahtunut.
Väärinkäytös on tapahtunut siinä, että samaan aikaan kun meillä saisi markkinoilta halpakorkoista lainaa rakennusinvestoinneille, yhtiö onkin ottanut tarkoituksella järjettömän kallista lainaa sen omilta rahoittajilta. Se on voinut kirjata kalliit lainanhoitokulut tuloslaskelmaan, ja huolehtia näin, että Suomeen suoritettava veronmaksu on mitätön. Samalla ulkomainen omistaja on saanut valtavat voitot.
Monopolin kohdalla velan ainut hyväksyttävä korkotaso on valtion obligaatioihin sidottu vallitseva korkotaso, ei monimutkaisin järjestelyin vivutettu vedätys.
Energiamarkkinaviranomaisen olisi siis pitänyt valvoa, että tuloslaskelmassa kulut on kirjattu asianmukaisesti. Siellä ei saa olla mitään muita kuin siirtoverkkojen ylläpito- ja rakentamiskulut. Ei ulkomaalaisia kuluja, ei hallintokuluja, ei mainoskuluja, sillä ei monopoli tarvitse mainontaa. Viranomaisen tulee käydä kaikki kulut läpi. Ei riitä, että tarkistaa vain sen tuloslaskelmaan keplotellun kirjatun tuoton, joka lain mukaan ei saisi ylittää tiettyä prosenttilukua.
Ylen tv-uutisissa 31.1. toimittaja kysyi, onko verottaja hyväksynyt korkoprosentin. Itse asiassa se ei ole tässä se ratkaiseva asia ollenkaan. Se voi vielä mennä verotuksen kannalta läpi, mutta sen ei pitäisi mennä poliittisesti läpi tilanteessa, jossa kyseessä on kansalaisten perusturvaan liittyvä monopoli.
On kysymys laskusta, joka tavallisille mökin mummoille tulee joka kuukausi sähkölaskussa. Kun inflaatio on nolla, sähkölasku ei voi nousta 27 prosenttia. Ja kun rakentamiskustannukset eivät ole viime vuosina suinkaan nousseet vaan laskeneet, ei kolmanneksen hinnannosto ole perusteltu. Siksi olen itsekin Carunan asiakkaana valmis lähtemään mukaan ryhmäkanteeseen.
Kolme vuotta sitten ennakoin tilanteen. Suuriin voittoihin tottunut Fortum halusi eroon toiminnasta, jonka tuotto oli säädelty. Jos Fortum olisi tehnyt moisen hinnankorotustempun, se olisi tuhonnut koko brändinsä. Nyt kasvottomat omistajat laittavat palkkajohdon ahneutensa asiamiehiksi eivätkä siitä juurikaan kärsi.
Ehdotin tuolloin, että omistus olisi avattu tavallisille suomalaisille.
“Kun pankkitilillä varoilleen saa nykyään nolla prosenttia ja kun sijoituksille on usein vaikea löytää turvallista kohdetta, voisi kuvitella, että siirtoverkon omistavaan yhtiöön löytyy isänmaallisia piensijoittajia Suomesta. Uuden siirtoverkkoyhtiön voisi perustaa vaikkapa itse Fortum. Lisää omaa pääomaa kerätään osakemerkinnällä, johon voivat osallistua niin eläkeyhtiöt kuin tavalliset suomalaiset. Jos minimisijoitus asetetaan riittävän alas, osakkuuden kynnys on alhainen. Fortum voisi jäädä vähemmistöosakkaaksi, kuten on ilmoittanut.
Huoltovarmuuden kannalta on olennaista, että omistus pysyy pääasiassa suomalaisten käsissä. Verkkosiirtoyhtiön säännöissä tulee olla pykälät, joilla osakkeiden keskittyminen yhdelle taholle estetään.
Itse en omista minkään yhtiön osakkeita, mutta näihin talkoisiin olen valmis minäkin. Lähtisin piensijoittajaksi ja vaikkapa hallituksen jäseneksi varmistamaan, että kansallinen turvallisuus ja kotimainen kilpailukyky säilyvät.”
En ymmärrä, miksei ehdotukseni kelvannut kansanedustajille. Eduskunta siunasi kaupan tajuamatta mitä se siunasi. Ja sen jälkeen se otti sikeät unet.
