Kirjallisesti vastattava kysymys E-000254/2014
Komissiolle (Varapuheenjohtajalle / Korkealle edustajalle)
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)
Aihe: VP/HR – EU:n ensisijaiset tavoitteet Libyassa konfliktin jälkeen: aseistariisunta ennen vaaleja ja perustuslain laatiminen
Useat niin kutsutut vapaustaistelijat ja vanhalle hallinnolle lojaalit henkilöt ovat jääneet ilman asemaa Libyan yhteiskunnassa sodan jälkeen. Sadattuhannet entiset taistelijat ovat rekisteröityneet virallisesti korvausten toivossa. Vaikka osa entisistä taistelijoista on löytänyt töitä turvallisuusalalta, monet entisistä taistelijoista kulkevat ympäriinsä ryöstellen ja sattumanvaraisia tappoja suorittaen. Tämän lisäksi uudelleensopeuttamisen yhteydessä ei ole suoritettu asianmukaista seulontaa tai valintamenettelyä. Osa kaarteista kieltäytyy myös aseistariisunnasta, koska se estäisi heitä vaikuttamasta poliittiseen prosessiin. Vaikuttaa siltä, että poliittinen ja turvallisuuspoliittinen tilanne on huonontunut entisestään viime kuukausien aikana. Huolimatta siitä, että EUBAM Libya (Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaatio) on siviilioperaatio, sen keskeinen tehtävä on puolisotilaallisten rajavartija- ja rannikkovartijajoukkojen, joilla saattaa olla kyseenalaisia poliittisia suunnitelmia, toiminnallisten valmiuksien parantaminen. Tämä vaikuttaa aika vastuuttomalta, kun otetaan huomioon helposti saatavilla olevien laittomien aseiden runsas määrä, mikä vaarantaa sekä libyalaisten että EUBAMin henkilöstön hengen. Kansalaisyhteiskunnan aktivistit ovat sitä mieltä, että Libyan demokratiaan siirtyminen on epäonnistunut. He kritisoivat EU:ta erityisesti siitä, että siirtymätoimet Libyassa on toteutettu väärässä järjestyksessä. EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvat rauhanomaiset ja uskottavat vaalit ja perustuslain laatiminen, vaikka ensimmäisten tavoitteiden olisi oltava aseistariisunta ja asianmukaisten konfliktin jälkeisten olosuhteiden aikaansaaminen sovintomenettelyjen kautta.
1. Ulkoasioiden neuvosto totesi 18. marraskuuta 2013 antamassaan lausunnossa, että unioni kannustaa (…) vallankumouskaartien jäsenten asteittaiseen integroitumiseen toteuttamalla (…) aseistariisunta-, demobilisaatio- ja yhteiskuntaan sopeuttamisohjelmia (…). Mihin käytännön toimenpiteisiin EU on ryhtymässä riisuakseen aseista kyseiset ryhmät, jotka saattavat horjuttaa maan vakautta?
2. Eikö ole hyödytöntä varmistaa rajat ja kouluttaa puolisotilaallisia joukkoja, jos kyseisiin toimiin ei kuulu aseistariisuntaa? Onko suunnitelmissa EUBAMin toimeksiannon jatkaminen ja onko Libyan hallitus suostuvainen sen jatkamiseen?
3. Sovintomenettelyt edellyttävät myös sukupuolinäkökohtien ja nuorisoasioiden huomioon ottamista. Kansalaisyhteiskunnan aktivistien mukaan EU:n toimissa ei oteta kyseisiä asioita tarpeeksi huomioon. Mihin toimiin ollaan ryhtymässä tilanteen parantamiseksi?
4. EU Observer-julkaisussa [1] ilmestyneessä artikkelissa kerrottiin, että EU:n vastikään suorittamasta tutkimuksesta käy ilmi, että alle puolet libyalaisista tietää, mikä EU on. Minkälaisiin toimiin on ryhdytty tietämyksen lisäämiseksi EU:sta ja siten EU:n uskottavuuden lisäämiseksi Libyassa?
[1] http://euobserver.com/foreign/122134
FI
E-000254/2014
Korkean edustajan, varapuheenjohtaja Catherine Ashtonin komission puolesta antama vastaus
(28.2.2014)
1. Aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevan prosessin tehokkuus edellyttää pääryhmittymien välistä poliittista ratkaisua. EU tukee kuulemisprosessia Yhdistyneiden kansakuntien Libyan-tukioperaation (UNSMIL) kautta. Tehokkaan integroitumisen valmistelemiseksi EU rahoittaa poliisivoimien ja oikeuslaitoksen uudistusohjelmaa (10 miljoonalla eurolla) ja teknisen ja ammatillisen koulutuksen ohjelmaa (6,5 miljoonalla eurolla), mistä on hyötyä myös entisille taistelijoille, jotka eivät halua integroitua turvallisuuspalveluihin.
2. EUBAM tukee hallitusta yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan suunnitelman laatimisessa ja täytäntöönpanossa ja antaa operatiivista koulutusta esimerkiksi rannikkovartioston etsintä- ja pelastustoiminnassa sekä lentoasemien turvaamisessa. Tämän katsotaan olevan hyödyllistä myös nykyisessä tilanteessa, jossa aseistariisuntaprosessia valmistellaan. EUBAMin toimeksiannon laajentamista ei suunnitella.
3. EU:n ohjelmat Libyassa ovat suuruudeltaan 26 miljoonaa euroa, joten se on Libyan kansalaisyhteiskunnan ehdottomasti suurin tukija. Nuorisoasiat ja sukupuolinäkökohdat sisältyvät näihin ohjelmiin. Yhdellä ohjelmalla esimerkiksi tuetaan naisjärjestöjä, jotka tähtäävät naisten oikeuksien sisällyttämiseen perustuslakiin. EU tunnustaa nuorison merkityksen ja harkitsee nuorison nimeämistä tukipakettinsa painopistealaksi ohjelmakaudella 2014–2015.
4. EU:n näkyvyys ja sitä koskeva tietoisuus on tosiaan tärkeää. Sekä unionin edustusto että EUBAM tiedottavat säännöllisesti toiminnastaan Libyassa ja pyrkivät kasvattamaan näkyvyyttään entisestään ottaen kuitenkin turvallisuusnäkökohdat huomioon.
