Kirjallisesti vastattava kysymys E-008451/2013
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)
Aihe: Päällekkäisten energia- ja ilmastotavoitteiden vaikutukset
Vuonna 2008 päätettiin Euroopan energia- ja ilmastopaketista, johon sisältyivät 20-20-20-tavoitteet. Näitä päätöksiä edelsi useamman vuoden ajan jatkunut vahva talouskasvu. Tuolloin, suotuisassa taloustilanteessa, painopiste oli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä sekä energiatehokkuuden parantamisessa. EU:n kilpailukyky ja taloudellinen kasvu sen sijaan jäivät vähemmälle huomiolle.
Päästöjä, uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta koskevat kolme energia- ja ilmastopaketin tavoitetta ovat selkeästi päällekkäisiä ja usein jopa keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi maakaasun korvaaminen biomassalla vähentää päästöjä ja lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta vähentää samalla energiatehokkuutta.
Komissio valmistelee parhaillaan uusia tavoitteita vuodelle 2030. Komissio ei ole tiettävästi tehnyt kattavaa selvitystä päällekkäisten ja kilpailevien tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutuksista. Aikooko komissio selvittää nykyisten linjausten vaikutuksia ennen kuin se tekee päätöksiä uusien tavoitteiden asettamista vuodelle 2030?
Huomioidaanko mahdollisessa selvityksessä ainakin seuraavat näkökulmat:
– Onko EU:n päästökauppajärjestelmällä päällekkäisine tavoitteineen ja toimenpiteineen (erityisesti tuettujen uusiutuvien energialähteiden osalta) edistetty hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, energiavarmuuteen ja kilpailukykyyn liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä toimia?
– Millaiset ovat työllisyyteen kohdistuvat nettovaikutukset ja työllistämiskustannukset?
– Onko näistä päällekkäisistä tavoitteista ja toimenpiteistä aiheutunut ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyviä lisäkustannuksia? Mikäli lisäkustannuksia on aiheutunut, kuinka paljon tarkalleen ottaen? Mikäli lisäkustannuksia ei ole aiheutunut, onko kolmitavoitteinen järjestelmä ollut kustannustehokas?
– Millaiset ovat olleet vaikutukset sähkömarkkinoihin?
FI E-008451/2013 Connie Hedegaardin komission puolesta antama vastaus (28.8.2013)
Komissio laatii säännöllisesti kattavia selvityksiä nykyisistä kehityssuuntauksista ja linjauksista. Tällaiset selvitykset kattavat kaikki valitut linjaukset ja niiden keskinäisen vuorovaikutuksen, ja näin ollen myös EU:n päästökauppajärjestelmän ja oikeudellisesti sitovat tavoitteet sekä tarvittaessa myös sähkömarkkinat ja työllisyysvaikutukset (1). Vuoden 2030 ilmasto- ja energiapoliittisia puitteita koskeva selvitys perustuu tällaiselle myöhemmin tänä vuonna julkaistavalle kehityssuuntausten ja linjausten ajantasaistetulle selvitykselle.
Jo energia- ja ilmastopaketin vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin eri tavoitteiden välistä vuorovaikutusta ja paketin vaikutusta ilmastotavoitteiden kustannustehokkuuteen. Siinä tehtiin niin ikään tarkka analyysi energiavarmuuden tavoitteista sekä kilpailukyvystä ja esitettiin konkreettisia toimia hiilivuotoriskin ehkäisemiseksi sekä tarkasteltiin, toteutuuko tasapuolisuus jäsenvaltioiden välillä (2).
Vuoden 2030 puitteiden perustana toimivassa selvityksessä muun muassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti vuoden 2013 eri tavoitteiden yhdistelmän vaikutuksia sekä energiavarmuutta, kilpailukykyä ja muita asiaan liittyviä vaikutuksia, jotta poliittisilla päättäjillä olisi käytössään vankka tietopohja.
(1) Ks. muun muassa http://ec.europa.eu/energy/observatory/trends_2030/doc/trends_to_2030_update_2009.pdf energia-ja sähkö-alan kehityssuuntauksista (mukana myös energia-alan etenemissuunnitelman 2050 vaikutustenarviointiin sisältyvä osittainen ajantasaistus http://ec.europa.eu/energy/energy2020/roadmap/doc/sec_2011_1565_part1.pdf); maatalouden ja hiilidioksidipäästöttömien vaihtoehtojen kehityssuuntauksista http://ec.europa.eu/clima/policies/package/docs/non_co2emissions_may2010_en.pdf; http://ec.europa.eu/clima/policies/package/docs/sec_2010_650_part2_en.pdf energia- ja ilmastopaketin täytäntöönpanosta, sen kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista) sekä energiatehokkuuden tavoitteiden vuorovaikutuksesta muun muassa http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/doc/2011_directive/sec_2011_0779_impact_assessment.pdf. Työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös etenemissuunnitelmaa vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 koskevassa vaikutustenarvioinnissa: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:52011SC0288:EN:NOT
(2) http://ec.europa.eu/clima/policies/package/docs/sec_2008_85_ia_en.pdf, http://ec.europa.eu/clima/policies/package/docs/climate_package_ia_annex_en.pdf
