Kirjallisesti vastattava kysymys E-003683/2013
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)
Aihe: Kroatian liittymisestä Euroopan unionille aiheutuvat taloudelliset riskit
Komission jäsen Füle totesi 26. maaliskuuta 2013, että Kroatia merkitsee menestystä laajentumiselle. Se on hänen mukaansa osoitus laajentumispolitiikan uskottavuudesta: kun ehdokasmaa täyttää kriteerit ja sitoumukset, EU huolehtii jäsenyyden toteutumisesta. Tämä on hyvä esimerkki myös alueen muille maille.
Tämä toteamus antaa melko erilaisen kuvan maasta, jolla ainoana Euroopassa ei ollut lainkaan talouskasvua. Komission tiedonannon (keskeiset havainnot) (SWD(2012)0338) ja kattavan seurantakertomuksen (COM(2012)0601) perusteella voidaan sanoa, että Kroatian talouden tila on vakava huolimatta kaikista uudistuksista, joita ehdokasmaa on toteuttanut ja edistyksestä, jota se on saavuttanut. Talouden hidastuminen on jatkunut ja työttömyys, julkinen vaje ja velka ovat kasvaneet; investointi-ilmapiiri on kärsinyt, julkisten menojen tehottomuus on keskeinen ongelma ja ulkomainen velkaantuneisuus merkitsee suurta haavoittuvuutta Kroatialle. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan kiireesti. Kahdessa edellä mainitussa asiakirjassa esitetyt luvut eivät tästä syystä kerro menestystarinasta, ja verrattuna muihin EU-maihin on suhteellisen suuri riski, että Kroatia tarvitsee EU:n rahoitustukipakettia.
1. Mitä tällä hetkellä tehdään sen varmistamiseksi, että Kroatia panee rakenneuudistuksensa täytäntöön ennen kuin niistä tulee rasite jo nyt epävakaalle EU:n taloudelle?
2. Onko komission mielestä onnistunutta toivottaa Kroatia tervetulleeksi, jos sille on välittömästi annettava makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn mukainen varoitus (perusteellinen tarkastelu jne.)?
3. Millä todennäköisyydellä Kroatia tarvitsee EU:n rahoitustukiohjelmaa seuraavien kahden vuoden sisällä?
FI
E-003683/2013
Štefan Fülen komission puolesta antama vastaus
(23.5.2013)
Ennen maailmantalouden kriisiä Kroatian talous kasvoi nopeammin kuin EU-27:n talous. Tällä hetkellä maan talous on taantumassa, kuten on monien jäsenvaltioidenkin talous. Vuonna 2012 Kroatian BKT supistui 2,0 prosenttia, ja sen odotetaan jatkavan supistumistaan vuonna 2013, tosin hitaammin (–0,4 %, komission talousennuste helmikuulta 2013).
Kroatian on pantava täytäntöön kipeästi kaivatut rakenneuudistukset kilpailukykynsä ja kasvunäkymiensä parantamiseksi. Joitakin tärkeitä ensivaiheen toimia on jo toteutettu, mutta lisätoimia tarvitaan, jotta talous saadaan uudelleen kasvuun ja maa voi hyödyntää EU-jäsenyytensä tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet täysimääräisesti.
Kroatian epävirallinen osallistuminen talouspolitiikan EU-ohjausjaksoon vuonna 2013 on oiva tilaisuus edistyä rakenneuudistuksissa. Ohjausjakson puitteissa komissio arvioi Kroatian toimittamaa talousohjelmaa.
Joistakin julkisen talouden vakauttamistoimista huolimatta Kroatia on jo usean vuoden ajan ylittänyt julkisen talouden alijäämälle asetetun viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komissio ennustaa, että alijäämä pysyy 3 prosentin viitearvon yläpuolella vuosina 2013 ja 2014. Julkinen velka on edelleen alle 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta se on kasvanut tasaisesti.
Komissio aikoo liittymisen jälkeen analysoida julkisen talouden tilaa, ja se voi tarvittaessa suosittaa neuvostolle liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista SEUT-sopimuksen 126 artiklan sekä vakaus- ja kasvusopimuksen nojalla.
Kroatian talous on jo nyt, rahoitussektori mukaan lukien, pitkälti yhdentynyt EU:hun. Maan liittymisvalmistelut, muun muassa sen komission kanssa viime vuosina käymä taloudellinen vuoropuhelu, ovat vahvistaneet sen talouden häiriönsietokykyä. Kroatian nykyisiin haasteisiin voidaan parhaita vastata sen EU-jäsenyyden puitteissa.
