Komission puolesta antamassaan vastauksessa (E-003155/2012) komission jäsen Connie Hedegaard toteaa, että jäsenvaltiot voivat sähkön hinnoissa huomioon otettujen, kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien epäsuorien kustannusten osalta ottaa käyttöön taloudellisia toimenpiteitä niiden alojen tukemiseksi, joita tilanne kaikkein eniten koskee, ja että näitä taloudellisia toimenpiteitä koskevien valtiontuen suuntaviivojen on määrä valmistua vuonna 2012. Valtiontukea todellakin tarvitaan, jotta lukuisten eurooppalaisten energiavaltaisten laitosten välitön sulkeminen voidaan välttää, mutta se ei voi olla pysyvä ratkaisu: kaikki jäsenvaltiot eivät voi myöntää energiavaltaisille teollisuusaloilleen valtiontukea taloudellisista syistä.
Pohjoismaiden ministerineuvostolle on sitä paitsi selvinnyt , että Pohjoismaiden energiavaltaisten teollisuusalojen (metsä-, metalli- ja kemianteollisuus) tuotanto vähenisi 8 prosenttia vuosittain, mikäli EU pitää kiinni yksipuolisesta ilmastopolitiikastaan ja muut eivät seuraa perässä. Mikäli nämä tappiot korvattaisiin täysimääräisesti Pohjoismaiden energiavaltaisille teollisuusaloille, olisi pelkästään kyseisissä maissa maksettava valtiontukea 17 miljardia euroa vuosittain. On selvää, että kaikki unionin jäsenvaltiot eivät voi ottaa käyttöön tämän kokoluokan valtiontukea. Sen sijaan meidän on löydettävä pysyvä ratkaisu korkeiden sähköhintojen ongelmaan, ja yksi tällainen on Euroopan sähkömarkkinoille ehdotettu uusi markkinamalli .
Komissio toteaa vastauksessaan tarkastelleensa myös huolellisesti [parlamentin jäsenen ehdottamaa] vaihtoehtoista lähestymistapaa, mutta koska kyseinen lähestymistapa arvioitiin jo muutama vuosi sitten, jolloin siinä havaittiin useita puutteita, sitä ei ehdotettu pantavaksi täytäntöön.
1. Onko komission suorittamasta arvioinnista saatavilla selontekoa?
2. Mitä puutteita havaittiin ehdotettua uutta markkinamallia koskevassa arvioinnissa?
E-008988/2012
Connie Hedegaardin komission puolesta antama vastaus
1. Mainitussa Pohjoismaiden ministerineuvoston teetättämässä raportissa todetaan, että energiaintensiiviset Pohjoismaat joutuvat käsittelemään perustavanlaatuisia pitkän aikavälin muutoksia globaalissa kilpailuympäristössä, kun kysyntä lisääntyy kehitysmaissa; tilanteeseen vaikuttavat myös työmarkkinakehitykset, Pohjoismaille tyypillisiin luonnonvaroihin kohdistuvat paineet ja hiilidioksipäästöjen vähentäminen . Olisi väärin olettaa, että tiettyjen alojen mahdolliset tappiot johtuvat ainoastaan EU:n päästökauppajärjestelmästä.
Tarkistettuun päästökauppadirektiiviin liittyvässä vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu niitä lähestymistapoja mahdollisten kilpailukykykysymysten käsittelemiseksi, joista sidosryhmät eniten keskustelevat . Lähestymistavasta, jota arvoisa jäsen ehdottaa, ei ole laadittu muita erityisiä selvityksiä.
2. Tehokkaiden sähkömarkkinoiden edellytyksenä on, että hiilidioksidin hinnoittelu koskee kaikkia toimijoita sen sijaan, että se poistettaisiin joidenkin osalta. On itse asiassa taloudellisesti tehokasta, että hiileen liittyvät kustannukset näkyvät sähkön rajahinnoissa.
Joka tapauksessa analyysit osoittavat, että päästöoikeuksen jakomenetelmällä ei ole merkittävää vaikutusta sähkön hintaan, koska velvoite palauttaa päästöoikeuksia luo joka tapauksessa vaihtoehtokustannuksen tuottajalle . Sähköntuottajalle myönnettävä tuki tarkoittaisi päästöoikeuksien ilmaisjakoa siten, että sähkön hinnanlaskusta ei olisi varmuutta mutta riski windfall-voitoista jatkuisi. Lisäksi kyseisestä järjestelmästä aiheutuvia hallinnollisia kustannuksia ja -menettelyjä ei tulisi aliarvioida.
