Komissio vastasi Korholan kysymykseen rikkidirektiivin terveysvaikutuksista

17.8.2012

Kirjallisesti vastattava kysymys E-007033/2012
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Eija-Riitta Korhola (PPE)

Aihe: Rikkipäästödirektiivin säästämät ihmishenget

Laivojen rikkipäästöjä koskevan uuden direktiivin väitetään säästävän ”kymmeniä tuhansia ihmishenkiä”. Luku on peräisin ainakin komission käyttämän AEA-konsulttiyhtiön raportista, joka on luettavissa internetissä osoitteessa: http://ec.europa.eu/environment/air/transport/pdf/CBA_of_S.pdf.

Tämä tutkimus on kuitenkin saanut kritiikkiä ”terveysmallistaan”, joka määrittelee tilastomatemaattisen yhteyden ilman rikkipitoisuuden ja hengitystieinfektioiden välillä. Tilaston sanotaan olevan ajoilta, jolloin ilman rikkipitoisuus oli keskimäärin viisi kertaa ja paikallisesti yli sata kertaa suurempi kuin tänään. Joidenkin tutkijoiden mielestä tämän päivän pienillä rikkidioksidipitoisuuksilla tuskin enää on minkäänlaista vaikutusta ihmisten terveyteen.

AEA:n raportissa puhutaan myös ”leviämismallista”, jolla lasketaan, miten paljon rikkidirektiivi vähentää ilman rikkidioksidipitoisuutta. Kun ”leviämismallin” tuloksia syötetään ”terveysmalliin”, saadaan tulokseksi kyseinen kymmenien tuhansien ihmishenkien pelastus.

Mitä muita rikkidirektiivin ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevia tutkimuksia komissio on käyttänyt?
Onko komissiolla myös esittää tarkkoja taloudellisia lukuja rikkidirektiivin avulla saavutettavista hyödyistä niin terveyden kuin ympäristön osalta ja onko niitä vastaavasti verrattu teollisuuden ja työllisyyden valtaviin taloudellisiin uhkakuviin?

KOMISSION vastaus
E-007033/2012
Janez Potočnikin
komission puolesta antama vastaus
(17.8.2012)

Komission ehdotus direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta perustuu sitoumukseen, jonka useimmat EU:n jäsenvaltiot tekivät vuonna 2008, kun ne hyväksyivät Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) MARPOL-yleissopimuksen liitteen VI.

Komission taloudellinen arviointi tästä kansainvälisestä sitoumuksesta perustuu useisiin eri tutkimuksiin, jotka luetellaan arvioinnin liitteessä I. Tuloksia on analysoitu ja vertailtu sekä joidenkin tulosten poisjättämisen syyt on selitetty vaikutusten arvioinnissa.

Määritettäessä ehdotuksen terveyshyötyjä käytettiin Puhdasta ilmaa Euroopalle -ohjelman eli CAFE-ohjelman kustannus-hyötyanalyysimenetelmää. Menetelmä kehitettiin vuonna 2005 ilman pilaantumista koskevaa teemakohtaista strategiaa varten. Menetelmästä kuultiin laajalti eri sidosryhmiä ja sille tehtiin muodollinen vertaisarviointi. Määritetyt terveyshyödyt eivät johtuneet rikkidioksidin suorasta vaikutuksesta ihmisten terveyteen, sillä vaikutus on vähäinen tämänhetkisillä pitoisuuksilla, vaan pikemminkin rikkidioksidipitoisuuksien vaikutuksista terveyteen sekundaaristen hiukkaspäästöjen (PM2.5) muodostumisen vuoksi. Sekundääriset hiukkaspäästöt ovat tällä hetkellä merkittävä ja hyvin dokumentoitu terveysongelma EU:ssa. Analyysi on osoittanut, että jo pelkästään terveyshyödyt ylittävät kustannukset, joita aiheutuu tiukemmista rikkipitoisuuden raja-arvoista. Terveyshyödyt olisivat vähintään 3–13 euroa jokaista käytettyä euroa kohti ja EU:n rikkioksidipäästöjen valvonta-alueilla 5–25 euroa jokaista käytettyä euroa kohti riippuen siitä, onko vaatimukset täytetty käyttämällä vähärikkistä polttoainetta, joka on kallein vaihtoehto, vai päästönvähentämismenetelmiä, kuten puhdistuslaitteita, jotka ovat halvempia.

Komissio on tietoinen siitä, että teollisuus on huolissaan meriliikenteessä käytettävän vähärikkisen polttoaineen kustannuksista, ja se on julkaissut valmisteluasiakirjan , jossa esitetään toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa teollisuutta täyttämään uudet vaatimukset.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *