Kun päästöoikeuksia vähennetään asteittain vuoden 2013 jälkeen tarkistetun päästökauppajärjestelmän mukaisesti, niiden hinta nousee. EU:n sähkömarkkinoilla hinta määräytyy marginaalisen tuotantokapasiteetin mukaan – tavallisesti hiilivoimaloiden osalta. Koska hiilivoiman muuttuvaan hintaan lisätään hiilidioksidikustannukset, kaiken sähkön hinta markkinoilla nousee. Tämä aiheuttaa vakavan ongelman paljon energiaa kuluttaville teollisuudenaloille, jotka toimivat maailmanmarkkinoilla, koska niiden tuotantokustannukset nousevat, mikä puolestaan heikentää niiden kilpailukykyä.
Näin ollen vähäpäästöiset EU:n teollisuudenalat poistuvat markkinoilta ja tuotanto lisääntyy maissa, joissa ei ole ilmastopolitiikkaa eikä määrätä kustannuksia hiilidioksidipäästöistä. EU:n teollisuudesta häviää tuotantoa ja työpaikkoja, mutta maailmanlaajuiset päästöt lisääntyvät. Tällaista tilannetta kutsutaan usein hiilivuodoksi. Kuvailtu synkkä mutta todenmukainen lopputulos on odotettavissa, kun päästökauppa yhdistetään keinotekoisesti sähkömarkkinoihin.
Ongelma voitaisiin kuitenkin välttää, jos hiilidioksidikustannukset kattavat maksut kerättäisiin suoraan sähkönkuluttajilta ja sähköntuottajat, joilla on päästökauppavelvoitteita, saisivat hiilidioksidin markkinahinnasta riippuvista hiilidioksidikustannuksistaan korvauksia. Näin sähkön markkinahinnoista poistuisi hiilidioksikustannukset, mikä laskisi sähkön hintoja. Voimalaitokset, joilla on pienet hiilipäästöt ja päästökauppavelvoitteita, esimerkiksi bioenergiaa tai maakaasua käyttävät laitokset, saisivat samat korvaukset kuin hiilivoimalat, mikä vahvistaisi kannustetta vähentää päästöjä.
Päästökauppadirektiiviä ei tarvitsisi muuttaa, koska sähköntuottajat, joilla on jo päästökauppavelvoitteita, olisivat edelleen velvollisia hankkimaan tarvitsemansa päästöoikeudet. Kuluttajahinnat seuraisivat hiilidioksidipäästöjen vaihteluita, mutta rasitteena ei olisi sähkön hinnannousuja, jotka johtuvat hiilidioksidikustannusten siirtämisestä hintoihin. Hiilivuodon torjumiseen ei tarvittaisi valtion tukea, ja sähköntuottajien ansiottomat voitot pienenisivät. EU täyttäisi ilmastonmuutossitoumuksensa kansalaisten ja teollisuuden huomattavasti pienemmällä maksutaakalla.
Aikooko komissio harkita tätä ehdotusta, jolla vältettäisiin hiilivuotoa, työttömyyttä ja yhä huonontuvaa taloudellista tilannetta?
Eija-Riitta Korhola (PPE)
E-003155/2012
Connie Hedegaardin
komission puolesta antama vastaus
(11.5.2012)
Komissio ja EU tunnustavat hiilivuodon riskin tietyillä paljon energiaa kuluttavilla teollisuudenaloilla. Parlamentti ja neuvosto ovat päättäneet keinoista, joilla hallitaan hiilivuodon riskiä Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän (EU ETS) kolmannessa vaiheessa (2013–2020) kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien suorien ja välillisten kustannusten osalta. Suorien kustannusten osalta laitoksille jaetaan kriteereihin perustuvia maksuttomia päästöoikeuksia. Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien sähkön hintoihin siirtyvien epäsuorien kustannusten osalta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön taloudellisia toimenpiteitä, jotka suosivat altistuneimpia sektoreita. Näitä rahoitustoimenpiteitä koskevien valtiontuen suuntaviivojen on määrä valmistua vuoden 2012 aikana.
Arvoisan parlamentin jäsenen ehdottamaa vaihtoehtoista lähestymistapaa on harkittu tarkkaan. Tällainen lähestymistapa kuitenkin arvioitiin jo muutamia vuosia sitten, jolloin siihen todettiin liittyvän puutteita, joiden vuoksi sen täytäntöönpanoa ei koskaan ehdotettu.
