Näinä aikoina EU:sta ei ole totuttu odottamaan hyviä uutisia. Euroalueen tilanne säilyy epävarmana, sillä kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tiistaina todettiin, politiikka puristuu kansan ja markkinoiden väliin. Markkinoiden luottamus edellyttäisi tiukkaa budjettikuria kansan puolestaan vastustaessa säästöjä. Terve järki sanoo, että julkista taloutta on karsittava jo tulevien sukupolvien vuoksi – emme saisi velkaannuttaa lapsiamme. Mutta kuka muistaa sen äänestyskopissa?
Eurooppa-päivän kunniaksi kerrotaan kuitenkin yksi hyvä EU-uutinen. Matkapuhelinten käyttö ulkomailla halpenee jälleen ensi kesänä. Me saamme tolkkua niihin älyttömiin tuhansien eurojen suuruisiin laskushokkeihin, joihin jotkut ovat törmänneet kun roaming-asetukset ovat jääneet päälle ja satunnainen netissä vierailu on tullut kalliiksi. Tunnen asian, koska vastasin sisämarkkinavaliokunnassa verkkovierailuja koskevasta asetuksesta.
Uusi asetus astuu voimaan ensi heinäkuussa, ja se määrittää kattohinnat ulkomailla tapahtuville puheluille, tekstiviesteille ja dataliikenteelle. Se myös velvoittaa puhelinoperaattorit tiedottamaan tekstiviestein kuluttajaa, kun hän on lähestymässä itse asettamiaan hintakattoja ollessaan EU-maiden ulkopuolella. Näin estetään hintashokit myös EU:n ulkopuolella, jossa kohtuullisia kattohintoja ei voida säätää. Asetus esittää myös rakenteellisia muutoksia, joilla edistetään kaivattua kilpailua alalla.
Äänestämme asetuksesta huomenna. Ryhmien välillä on asiasta sopu, joten se mennee läpi: asetus astuu voimaan jo heinäkuussa ja se laskee hintoja vuoteen 2014 alle puoleen nykytasosta.
EU:n idea oli neljän vapauden periaate: tarkoitus on poistaa esteitä työntekijöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaalta liikkuvuudelta. Nyt niitä esteitä taas poistettiin. Älypuhelinten aikakaudella on ollut turhauttavaa, että niiden äly on pitänyt sulkea juuri silloin kun sitä eniten tarvitaan, liikkuessa ulkomailla uusissa olosuhteissa. Pian kartat ja aikataulut uskaltaa tarkastaa ja parhaat vinkit tsekata juuri siellä, missä liikutaan.
Hyvää Eurooppa-päivää!
Haluaisin tietaa miten määrittelisit ”terveen järjen” Eija-Riitta? On varmasti yleisesti hyväksyttävää, että emme halua velkaannuttaa tulevia sukupolvia. Mutta se ei ole mitenkään varmaa, että julkisen talouden karsimisella tähän yhteiseen määränpäähän päästään. Joten pyydän huomioimaan, etta se mitä tarkoitat tässä tekstissä ”terveellä järjellä”, se sisältää sinun henkilökohtaisen näkemyksen keinosta, jolla mielestäsi päästään tähän yhteiseen tavoitteeseen.
Julkisen sektorin olemassaolo on toki välttämätön, jotta pystytään luomaan puitteet talouskasvulle, mutta liian suuri julkinen kulutus vähentää talouskasvua johtaessaan liian korkeisiin veroasteisiin ja pääoman ja työvoiman väärinkohdentumiseen. Eurooppalaiset maat ovat selvästi esimerkiksi ns. Rahn-käyrän määrittelemän julkisen kulutuksen tason (noin 17-25 % BKT:sta) yläpuolella sekä myös Euroopan keskuspankin määrittelemän optimaalisen julkisen kulutuksen tason (noin 30 % BKT:sta) yläpuolella. Sama pätee veroasteisiin, joita indikoi ns. Laffer-käyrä: Euromaat ovat selvästi Laffer-käyrän määrittelemän optimaalisen veroasteen tason yläpuolella useiden verojen osalta. Kun kokonaisveroaste Ranskassa on 48 prosenttia ja Yhdysvalloissa 28 prosenttia, ei ole vaikea ennustaa kummalla on suurempi julkisen talouden velkaongelma.