Äänestin kollegani in’t Veldin mietinnön puolesta. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo onkin Euroopan unionissa maailman kärkeä, on syytä pitää mielessä, että kehitettävää on edelleen. On kiistatonta, että naiset ovat aliedustettuina johtavissa asemissa kautta Euroopan. Tämän asian korjaaminen on ensiarvoista.
Keinovalikoiman suhteen tulee voida harjoittaa avointa arviointia. Jäsenmaiden välillä on suuria eroja naisten asemassa, joten ensisijaisesti on varmistettava, että positiivisiksi ja toimiviksi todetut toimenpiteet edistyneemmissä jäsenmaissa implementoitaisiin unionin laajuisina. Erityisen sukupuolisidonnaisten seikkojen, kuten perheen perustamisen tai asevelvollisuuden suorittamisen, vaikutus henkilön mahdollisuuksiin työelämässä tulee huomioida.
On kuitenkin huolestuttavaa, että jopa maissa, jotka tilastoissa ja lainsäädännössään ovat hyvinkin tasa-arvoisia, on havaittavissa huomattava epäsuhta erityisesti johtotehtäviin valittavien sukupuolessa. Asiassa pitää arvioida syitä. Vähättelemättä hyvä veli -verkostojen aiheuttamaa vääristymää on selvää, että suhdelukuja tarkastellessa ei voida vain huomioida johtajiksi valittuja ja koko väestöpohjaa, vaan on kyettävä näkemään myös mahdolliset sukupuoliepäsuhdat niin valittujen ja hakijoiden kuin hakijoiden ja väestöpohjan välillä ja tehtävä sitten asianmukaiset johtopäätökset. Mitkään kiintiöt eivät voi tarjota aitoa ratkaisua eli sopivimpien valikoitumista sukupuolesta riippumatta niin kauan kuin riskinottohaluissa on huomattava ero sukupuolien välillä. Sen vuoksi on ensiarvoista, että jo nuorella iällä molemmille sukupuolille korostetaan myös oma-aloitteisuuden merkitystä modernissa yhteiskunnassa pärjäämisessä. Kissan häntää ei viime kädessä nosta kukaan muu kuin kissa itse.
