MEP Eija-Riitta Korhola osallistuu COP-16 ilmastokokoukseen Meksikon Cancunissa europarlamentin virallisen delegaation edustajana, ja on vastannut teollisuusvaliokunnan lausunnosta kokousta varten.
Korhola itse toivoo vakavaa suunnantarkistusta ilmastopolitiikkaan, joka on vuosia kärsinyt tehottomuudesta ja jopa pahentanut ongelmia. Hän esittää myös tukensa Japanin päätökselle luopua Kioto-lähestymistavasta.
– Ympäristöjärjestöt ovat vaatineet Suomea painostamaan Japania, mutta sitä ei kannattaisi missään nimessä tehdä, jos kuuntelee Japanin perustelut. Japanin hallituksen edustajan mukaan sopimus on vanhentunut kattaessaan vain 27% päästöistä, ja näin ollen se on kallis ja tehoton järjestelmä. Hehän haluavat tilalle parempaa politiikkaa. Ilmasto-ortodoksiasta on jo korkea aika luopua ja keskittyä ideologian sijasta fiksuihin tekoihin, Korhola sanoo.
Korhola katsoo, että ilmastopolitiikkaa on vuosia vaivannut epärealistinen hybris, ja puheet ilmastonmuutoksen “pysäyttämisestä” tulisikin lopettaa.
–Ilmasto on muuttunut aina ja muuttuu vastakin. Olemme erehtyneet tekemään keinosta päämäärän, hän kritisoi.
Sen sijaan ongelma tulisi hänen mukaansa pilkkoa osiin ja luoda hyviä käytäntöjä usealla alalla metsiensuojelusta köyhyydentorjuntaan ja saasteiden ehkäisyyn. Hän perustelee näkemyksiään kahdessa Cancunia koskevassa blogikirjoituksessa: https://www.korhola.com/#/diary/korhola/17118 (Kohti Cancunia: Kun maailma ei pelastunutkaan) sekä https://www.korhola.com/#/diary/korhola/17125 (Kohti Cancunia: Ilmastopolitiikka on pilkottava osiin)
Korhola tunnustaa, ettei enää usko kasvihuonekaasupäästöjen kohdalla rajoittamisen politiikkaan ja päästökattoihin. Ne tuottavat liian hidasta tulosta, ja useimmiten vain pyörittävät ongelmia planeetan ilmakehässä siirtäessään päästöjä paikasta toiseen. Hiilidioksidiin yksipuolisesti tuijotettaessa on myös unohdettu muita vakavia ympäristöongelmia ja jopa lisätty ilmansaasteita. Päästörajojen asettamisen sijasta lainsäädännöllä tulisi kannustaa tekemään oikeita ja perusteltuja ympäristötekoja, jotka ovat järkeviä kaikissa olosuhteissa.
-Pikemminkin pieniä askelia, viisaita tekoja ja vähäisempää dramatiikkaa kuin yritystä hakea megaratkaisua megaongelmaan.
