Arvoisa puhemies, Vuonna 1999 Euroopan komissio velvoitti Euroopan unionin puolesta Bulgariaa sulkemaan kuudesta ydinvoimalastaan neljä ennakkoehtona liittymisneuvotteluille. Komissio oli pitkään väittänyt, että kyseiset yksiköt eivät olleet taloudellisesti parantamiskelpoisia. Kaksi yksikköä suljettiin sopimuksen mukaisesti vuonna 2002, ja toiset kaksi vuonna 2006. Huomattavien investointien ja riippumattomien selvitysten jälkeen kyseiset yksiköt täyttivät kaikki turvallisuuskriteerit ja neuvoston atomikysymyksiä selvittelevän ryhmän mukaan lisävalvonta ei enää ollut tarpeen. Bulgariasta oli tullut sähkön nettoviejä, joka vei sähköä kaikkiin naapurimaihinsa ja kattoi toisinaan 100 prosenttia alueen sähkövajeesta. Kuitenkin loput yksiköt suljettiin sovitun mukaisesti, alue joutui kärsimään sähkökatkoksista ja korvaavien laitosten tuloksena saimme kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymisen. Itse esitin kysymyksen komissiolle ja neuvostolle perustaen sen kollega Van Ordenin mietintöön Bulgarian tasavallan hakemuksesta liittyä Euroopan unionin jäseneksi, ja sen 33 kohtaan. Siinä Euroopan parlamentti pyysi neuvostoa noudattamaan sulkemispäivämääriä joustavammin, kunnes päästöjä lisäämätöntä uutta kapasiteettia saadaan rakennettua, mikä ei tapahtuisi ennen vuotta 2011. Vastaukset olivat kuitenkin kielteisiä, sen sijaan niissä korostettiin EU:n solidaarisuutta Bulgarialle tuntuvan taloudellisen tuen muodossa. Siksi on oikein jatkaa rahoitusta suunniteltua pidempään, sillä sähköntuotantokapasiteetin menetys, puhumattakaan muista alueelle koituneista rasituksista, on ollut Bulgarialle taloudellisesti ja sosiaalisesti raskasta. Rehellisyyttä on kuitenkin kysyä: olisiko tämä valtava taloudellinen investointi voitu välttää, jos komissio ja neuvosto olisivat harkinneet uudelleen jäykkiä ja kyseenalaisesti perusteltuja ehtojaan?
