Arvoisa puhemies, äänestin puolesta, vaikka olisin halunnut päätöslauselmasta tiukemman. Tupakka on merkittävin yksittäinen syy ennenaikaisille kuolemille Euroopassa. Tupakansavu on ympäristösaaste, joka sisältää toistasataa terveydelle haitallista yhdistettä. Silti osassa Eurooppaa sallitaan, että tupakalle altistetaan käyttäjien lisäksi sivulliset. Passiivinen tupakointi on moraalinen ongelma, sillä kärsijöillä ei ole valinnanvapautta. Aivan erityisesti pitää suojella lapsia.
Tutkimusten mukaan lapsi, jonka vanhempi tupakoi, ”polttaa” käytännössä joka neljännen vanhempansa tupakan. Passiivinen tupakointi johtaa vuosittain lähes sadantuhannen eurooppalaisen ennenaikaiseen kuolemaan. Monet jäsenvaltiot ovat tehneet jo hyvää työtä: Kun Suomessa kiellettiin tupakointi lopulta myös ravintoloissa ja baareissa, nousi äänekäs vastarinta. Nyt kaksi vuotta myöhemmin asiasta kuulee vain kiitosta. Se kertoo kansanterveyspolitiikan luonteesta: Vaikka ennaltaehkäisyllä ja asennekasvatuksella saadaan aikaan kestäviä tuloksia, rinnalle tarvitaan lainsäätäjän päättäväisyyttä. Olen eri mieltä joidenkin kollegoiden kanssa siitä, ettei yhteisön sitovaa työsuojelulainsäädäntöä tarvittaisi. Pitää tunnustaa, etteivät suositukset ole kaikkialla riittäneet. Tuenkin päätöslauselman 13 kohtaa, jossa komissiota kehotetaan antamaan lainsäädäntöehdotus, jolla tupakointi kiellettäisiin sisätiloissa sijaitsevissa työpaikoissa ja myös julkisissa liikennevälineissä.
Tupakointi on yhteiskunnalle kallista, ja maksajaksi joutuu myös Euroopan 70 prosentin tupakoimaton enemmistö. Yhdyn siksi parlamentin vuonna 2007 esittämään kantaan, että tupakkatuotedirektiiviä pitäisi tiukentaa ja soveltaa valmistajien vastuuta tupakankulutuksesta aiheutuvia terveydenhuoltokuluja rahoitettaessa. Ensin unionin on kuitenkin otettava hirsi pois omasta silmästä. On korkea aika saattaa päätökseen tupakanviljelytukien asteittainen alasajo.
