Eija-Riitta KORHOLA
Euroopan parlamentin jäsen
8.10.2009
Lehdistötiedote – julkaisuvapaa heti
Korhola kysyy komissiolta Suomen kaavaileman windfall-voittojen verotuksen yhteensopivuudesta päästökauppadirektiivin kanssa
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola pyytää komissiolta kantaa Suomen 31.3.2009 tekemään linjaukseen päästökaupasta johtuvien ansiottomien voittojen leikkaamisesta valtiolle kannettavan yleiskatteellisen veron muodossa. Korhola kysyy erityisesti, katsooko komissio, että hallituksen linjaus päästöttömien energiamuotojen (vesivoima, ydinvoima) verottamisesta on sopusoinnussa päästökauppadirektiivin ja sen tavoitteena olevan päästöttömien energiamuotojen yhdenmukaisen edistämisen kanssa.
"On mielenkiintoista kuulla komission näkemys yksittäisen jäsenmaan EU:n sähkömarkkinoihin kajoavista toimista" Korhola toteaa. "Tämä on myös ennakkotapaus, sillä mikäli myös muut jäsenvaltiot alkavat verottaa erilaista päästötöntä sähköntuotantoa, sen yhteisvaikutukset niin päästökaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömään toimintaan kuin päästöttömän tuotannon ylläpitoon ja investointeihin saattavat olla arvaamattomat", hän varoittaa.
Kysymyksen taustalla on Suomen, toistaiseksi ainoana maana, suunnittelema hiilidioksidipäästöttömän tuotannon (vesivoima, ydinvoima) verottaminen sillä perusteella, että päästökauppa antaisi sille liian hyvän kilpailuedun. Komissiolle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Korhola kysyy, voiko komission mielestä yksittäinen jäsenmaa asettaa tietyn CO2-päästöttömän tuotantonsa eri asemaan EU:n sähkömarkkinoilla. Suomen kaavailema vero jättäisi tuulivoiman, pienvesivoimalat, biovoiman ja sähkön ja lämmön yhteistuotannon veron ulkopuolelle, samoin kuin Kioton sopimusvuoden 1997 jälkeen rakennetun vesi- ja ydinvoiman.
Korhola itse on suhtautunut alusta asti kriittisesti EU:n päästökauppajärjestelmään, jonka epäsuotuisat sähkömarkkinavaikutukset olivat jo ennen järjestelmän käynnistymistä nähtävissä. "Nyt eri puolilla Eurooppaa yritetään paikata huonon järjestelmän vikoja, esimerkkinä Puolan, Viron ja usean muun jäsenmaan valitukset EY-tuomioistuimeen", Korhola huomauttaa. "Uskon, että Suomen kaltaiset kansalliset korjaustoimet tulevat sotkemaan entisestään päästökaupan ideaa".
Korhola pitää windfallia yhtenä päästökaupan lukuisista ongelmista, mutta vastustaa sen verotusta kansallisin toimin. Korholan mukaan Windfall-veron käyttöönotto johtaisi toteutuessaan päästöttömän tuotannon kilpailukyvyn heikkenemiseen suhteessa kasvihuonepäästöjä aiheuttavaan tuotantoon, ja olisi lisäksi ristiriidassa päästökauppadirektiivillä tavoiteltavan, päästöjen vähentämiseen tähtäävän, kattavan ja yhdenmukaisen eurooppalaisen järjestelyn sekä päästökauppadirektiivin yleisten tavoitteiden kanssa.
"Päästökauppaa tuleekin kehittää jatkossa niin, että se voidaan sovittaa yhteen muiden suurten kilpailevien talouksien, erityisesti USA:n, vastaavien kauppajärjestelmien kanssa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon globaalien teollisuustoimialojen kilpailutilanne ja päästöoikeusmarkkinan tehokkuus ja laajuus. Tämä edellyttää yhteistä 'valuuttaa' eli yhdenvertaista päästöoikeutta. Globaalilla tasolla tämä on ainoa tie, jotta vältymme laajemmin Suomen ehdotuksen kaltaisilta pakkoliikkeiltä", Korhola summaa.
Komission on vastattava Korholan esittämään kysymykseen kuuden viikon sisällä. Liitteenä Korholan kirjallinen kysymys EU-komissiolle.
Lisätietoja:
Eija-Riitta Korhola, gsm 040 536 0326, email: eija-riitta.korhola@europarl.europa.eu, www.korhola.com
KIRJALLINEN KYSYMYS
Suomen hallitus on tehnyt 31.3.2009 linjauksen päästökaupasta johtuvien ansiottomien voittojen leikkaamista. Hallitus on ilmoittanut, että ns. windfall-voittojen leikkaaminen toteutetaan valtiolle kannettavan yleiskatteellisen veron muodossa. Veron kohteena olisi ennen vuotta 1997 eli Kioton sopimuksen hyväksymistä rakennettu vesivoima ja ydinvoima. Veroa ei perittäisi tuulivoimalta, pienvesivoimalta eikä sähkön ja lämmön yhteistuotannolta. Lisäksi hallituksen valmistelun lähtökohtana on, että teollisuuden omakäyttö- ja osakkuussähköön ei veroa kohdisteta.
EU:n direktiivissä 2003/87/EY päästöoikeuksien kaupan toteuttamisesta (?päästökauppadirektiivi?) sekä sen parantamisesta ja laajentamisesta annetussa direktiivissä 2009/29 todetaan mm., että:
– Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot täyttävät sitoumuksensa tehokkaammin järjestämällä tehokkaat kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien eurooppalaiset markkinat ja siten, että siitä koituu mahdollisimman vähän haittaa talouden kehitykselle ja työllisyydelle (2003/87, johdantolause 5).
– Päästöoikeuksien kaupan olisi oltava osa kattavaa ja yhdenmukaista politiikka- ja toimenpidekokonaisuutta, joka toteutetaan jäsenvaltioiden ja yhteisön tasolla. (2003/87, johdantolause 23).
– Yhteisön sisäisen kilpailun vääristymisen estäminen ja parhaan mahdollisen taloudellisen tehokkuuden turvaaminen yhteisön siirtyessä kohti turvallista ja kestävää, vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa taloutta, ovat tavoitteita, jotka tekevät talouden alojen yhteisön järjestelmän mukaisen erilaisen kohtelun eri jäsenvaltioissa epäasianmukaiseksi. (2009/29, johdantolause 17).
Katsooko komissio, että edellä mainittu Suomen hallituksen linjaus päästöttömien energiamuotojen (vesivoima, ydinvoima) verottamisesta on sopusoinnussa päästökauppadirektiivin ja sen tavoitteena olevan päästöttömien energiamuotojen yhdenmukaisen edistämisen kanssa? Pitääkö komissio päästökauppadirektiivin näkökulmasta oikeana asettaa päästötön tuotanto sähkömarkkinalla eri asemaan esimerkiksi tuotannon rakentamisajankohdan, tuotannon sijaintipaikan tai valitun päästöttömän teknologian perusteella? Mitä yhteisvaikutuksia komissio katsoo syntyvän päästökaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan sekä päästöttömän tuotannon ylläpidon ja investointien kannalta, mikäli Suomen ohella myös muut jäsenmaat alkavat verottaa erilaista päästötöntä sähköntuotantoa?
