Taannoin kirjoittelin EU:n hehkulamppukiellon kyseenalaisesta hyödystä Suomen oloissa. Olen vastustanut tätä Satu Hassin voimakkaasti ajamaa hanketta; se olisi ollut viisaampaa toteuttaa maakohtaisena. Kylmän ilmanalan Suomi ei totaalikieltoa olisi ansainnut, ei sen enempää ilmasto- kuin ympäristösyistäkään. Myönnän, että on järjenvastaista lämmittää hehkulampulla kotia ja viilentää sitä sitten ilmastoinnilla, mutta kylmissä maissa me voimme hyödyntää lamppujen lämpöenergian pienempinä lämmityskustannuksina. Näin ollen energiansäästölamput meidän oloissamme eivät välttämättä pienennä hiilijalanjälkeä vaan saattavat jopa kasvattaa sitä.
Siksi minä kuulun niihin, jotka hamstraavat talteen hehkulamppuja, kunnes voin siirtyä ledeihin.
Koska ympäristölainsäädäntö EU:ssa lähtee siitä, ettei ympäristönsuojelussa tarvitse ottaa jäsenmaissa askeleita taaksepäin, ei pelisääntöjä aina ole mielekästä saattaa yhtenäisiksi. Nytkään sitä ei olisi kannattanut tehdä. Varsinkin kun hehkulamppuja korvaavat energiansäästölamput ovat ongelmajätettä.
Kuinka ongelmallista jätettä, se riippuu siitä voimmeko valvoa riittävän tehokkaasti, että EU:n asettamat laatuvaatimukset energiansäästölampuille täytetään.
Kiinassa EU:n päätös on kuitenkin pahentanut ympäristöongelmia nopeasti kasvavan kysynnän vuoksi. Sunday Times kirjoitti taannoin siitä, kuinka "vihreiden" lamppujen valmistuksesta halpatuotantotehtaissa maksetaan kovaa ympäristöhintaa. Suuri joukko työntekijöitä on saanut elohopeamyrkytyksen elohopeasta, jota käytetään energiansäästölamppujen valmistuksessa. Kysynnän kasvu on johtanut ympäristöä pilanneiden elohopeakaivosten uudelleen avaamiseen.
Kiina tuottaa kaksi kolmannesta Britannian energiansäästölampuista. Lääkärit, lainsäätäjät, lakimiehet ja tuomioistuimet Kiinassa ovat havahtuneet tämän ympäristöystävällisen leiman saaneen teollisuuden alan mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Kansallisen terveysministeriön muistioissa lampputehtaissa tapahtuvia elohopeamyrkytyksiä kuvataan kasvavaksi kansalliseksi terveysongelmaksi.
Elohopea on, kuten tiedetään, terveydelle vaarallista. Ennen varottiin elohopeaa sisältävien kuumemittareiden rikkoutumista. Sama varovaisuus on tarpeen lamppujen kanssa: jos se rikkoontuu kotona, huoneesta tulee poistua 15 minuutiksi, jotta ei hengitä vaarallista elohopeahöyryä.
Lampun valmistus vaatii elohopean käsittelyä joko kiinteässä tai nestemäisessä muodossa. Pieni pala tätä metallia tarvitaan joka lamppuun, jotta valoa synnyttävä reaktio käynnistyisi.
Eteläisessä Kiinassa näitä lamppuja, jotka valmistetaan länsimaalaisille kuluttajille, tehdään tehtaissa jotka vaihtelevat kansainvälisistä korkean teknologian toiminnoista pieniin nyrkkipajoihin. Terveysstandardit vaihtelevat kovasti. Joka tapauksessa ikävä uutinen on, että sadoista työntekijöistä on löydetty vaarallisen korkeita elohopeajäämiä ja tarvinneet sairaalahoitoa muun muassa Foshanin ja Guangzhoun kaupungeissa.
Foshanissa lääkärit ovat raportoineet saaneensa potilaita Osramin tehtaalta, joka on yksi suurimmista valmistajista. Osram kuitenkin kiistää ja sanoo, että viimeisimpien tutkimusten mukaan kenelläkään työntekijöistä ei ollut kohonneita elohopea-arvoja ja että tehtaat täyttävät ympäristökriteerit. Työjuristit toteavat, että Osram on varmaankin paras työnantaja tällä sektorilla ja että työolosuhteet kiinalaisomisteisissa tehtaissa ovat paljon huonommat; niissä sadat työntekijät ovat saaneet elohopeamyrkytyksen viime vuosikymmenen aikana.
Terveysministeriön julkaisema lääketieteeseen erikoistunut lehti kertoo eräästä toisesta energiansäästölampputehtaasta Jinzhousta, joka sijaitsee keski-Kiinassa. Siellä 123 työntekijästä 121:llä oli epätavallisen korkeita elohopeajäämiä, eräällä miehellä jopa 150-kertaisesti yli sallitun rajan.
Lehti otaksuu, että jatkossa saattaa tulla eniten oikeudenkäyntejä elohopeamyrkytyksiin liittyen Guizhoun maakunnasta, missä elohopeaa on kaivettu satojen vuosien ajan ja missä elohopean negatiiviset ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat olleet nähtävissä jo pitkään. Kaivosten olot olivat keskiaikaiset aivan lähivuosiin asti ja hallitus sulki kaikki suuret kaivuut alueella viimeisten vuosien elohopean hinnanlaskun, jokikuolemien, saastuneiden peltojen ja asukkaiden terveyshäiriöiden vuoksi. Sunday Times havaitsi kuitenkin, että eurooppalaisen kysynnän vuoksi tässä syrjäisessä ja köyhässä kunnassa kaivuut on aloitettu uudelleen.
Nyt olisi ympäristöjärjestöjen ja vihreiden paikka nostaa liian hätäisestä hehkulamppukiellosta meteli ja astua rintamaan ihmisten terveyden puolustamiseksi. Tuskin nämme sitä, sillä tämä direktiivi on vihreiden oma lempilapsi, ja energiansäästölamppu kelpaa symboliksi ilmaston pelastamiselle. Tämä on lyhytnäköistä hurahtelupolitiikkaa, jossa yksi ongelma korvataan kimpulla muita – kaukana järkivihreydestä.
