Eräs kotisivujeni lukija paheksui Kysy Korholalta -palstalla sitä, että KD-puolueen EPP-jäsenyyttä koskeva kritiikkini kohdistui Leo Melleriin, joka ei ole edes puolueen toiminnassa mukana. Hän epäili, pystyisikö Kokoomuskaan tukkimaan puolueen ulkopuolisen suuta.
No eipä tietenkään pystyisi! On syytä tehdä selväksi, etten koskaan ole KD-kritiikissäni kritisoinut tätä huijarisaarnaajan maineen vakiinnuttanutta miestä. Hänellä – niin kuin kaikilla muillakin – on uskonnonvapauden takaama oikeus sanoa mitä tahansa, typeryyksiäkin, ja hän kantaa itse niistä vastuun. Millään puolueella ei ole valtaa tukkia vapaiden kansalaisten suita, ja sanoin sen selvästi myös aikoinani puuttuessani puoluesihteerinä ko. ilmiöön.
Puoluetta sen sijaan kritisoin. Puolueella on valtaa määritellä säännöt, joilla sen omat ehdokkaat tukijoukkoineen kampanjoivat. Se voi päättää, ottaako se ehdokkaakseen henkilön, joka sallii kampanjassaan keinoja, joita puolue julkisesti ilmoittaa vastustavansa. KD-ehdokkaan kohdalla näin tapahtui. Ehdokkaan tieten ja suostumuksella viitattiin Jumalan mielipiteeseen ehdokkaasta. Minä kuvittelin, että sellainen toiminta kaivaisi maata puolueelle tärkeiden arvojen alta.
Olin kriittinen puolueelle, joka ei osannut eikä kumma kyllä halunnut suojata itseään tällaisilta ilmiöiltä. (Silloin perusteluksi kuulin, että tarvitsemme hörhöjenkin äänet.)
Vetosin aikoinani puolueeseen moneen kertaan, että se olisi luonut selkeät säännöt ehdokkaille – ne luomalla voi estää tällaisten ilmiöiden pesiytymisen ehdokkaiden kampanjoiden liepeille. Tällaiset ilmiöt nimittäin maksavat enemmän kuin antavat uskottavuutta. viedessään.
Mutta se on mennyttä, toivottavasti!
Mikä näissä eurovaaleissa kiikasti, oli jo toinen juttu. KD:n runsas radiokampanja vaalien aikana hämmensi, sillä se perustui yksinomaan EU:n epäkohtien korostamiseen. En siksi hirveästi hämmästynytkään, kun luin Sana-lehdestä Sari Essayahin haastattelun, jossa hän sanoi haluavansa EPP:n sijasta brittitoryjen EU-kriittiseen ryhmään. Jos puolueen vaalimainonta ratsastaa EU-kritiikillä ja jos parlamenttiin mennään vaaliliiton turvin puolueen kanssa, jonka toiminnan johtoajatus on EU:n vastustaminen, olisi ihan luontevaa pysyä valitsemallaan polulla eikä välittömästi harpata eri leiriin. Totta kai valitusta linjasta seuraa, että ryhmävalinta olisi jatkossakin looginen. Johdetaanhan muuten äänestäjiäkin aika lailla harhaan.
Sari on muuttanut mieltään ja on tulossa EPP-ryhmään. EPP ottanee Sarin, ja näin myös brittitoryjen ryhmä jää vaille suomalaisvahvistusta. Kävi niin tai näin, politiikassa puolueiden linjat ja lojaliteetit ovat eri asia kuin yksittäisten ihmisten työtoveruus. En ulota KD-duubioitani Sariin ihmisenä, sillä hän on ystäväni ja toivottavasti yhteistyömme on tulevina vuosina ilon aihe.
