STT:lta tuli tänään iltapäivällä eurovaalikampanjoita koskeva uutinen, jonka mukaan "eniten tukirahaa ovat keränneet SDP:n Petra Paasilinna (61 000 euroa), kokoomuksen Eija-Riitta Korhola (60 000) ja SDP:n Reijo Paananen (59 000)." Minä järkytyin.
Tein paljon puhuttujen avoimuustoiveiden mukaisesti Valtiontalouden tarkastusvirastolle vaalirahoitukseni ennakkoilmoituksen, jossa paljastin kampanjansuunnitelmani: sen kokonaisbudjetin (noin 60 000 euroa) ja arvion varainhankinnan koostumuksesta (yrityksiltä ja etujärjestöiltä 40 000, yksityisiltä lahjoittajilta 10 000 ja omaa rahaa loput) sekä arvion siitä, mistä kulut muodostuvat. Kyseessä on suunnitelma, joka ei ole vielä toteutunut. Yrityksiltä saatua tukea on toistaiseksi kertynyt alle 35 000 euroa kahdesta seminaarista sekä muutamasta yksittäisestä avustuksesta.
STT:n otsikointi "EU-vaaleissa rahakkaat kampanjat" ja väite jonka mukaan olisin kerännyt "tukirahaa 60 000" euroa on näin ollen täysin vääristävä. Samaan aikaan katukuvassa on todella rahakkaita kampanjoita, joiden voi arvioida nousevan useampaan sataan tuhanteen euroon. Olen turhaan yrittänyt haastaa näitä raharikkaita tekemään ennakkoilmoituksen ja paljastamaan kampanjansa budjetin. Mutta se ei onnistu.
Jos sitten julkisuus ja uutisointi on tätä tasoa, kukaan ehdokas ei jatkossa uskalla tehdä ennakkoilmoitusta. Sitäkö todella halutaan? Edistääkö se demokratiaa ja avoimuutta?
Väitän että jos pääsen läpi, kampanjani on yksi valittujen edustajien halvimpia. Mitro Repo ja Timo Soini ovat asia erikseen, koska he voivat luottaa lehdistönäkyvyyteen. Nyt kuitenkin huomio ?rahakkuudesta? kohdistetaan vain niihin, jotka ovat suostuneet avoimuuteen.
Soitin iltamyöhällä STT:lle ja pyysin uutiseen korjausta. Kohtelu oli ystävällistä, väärää tietoa pahoiteltiin ja se luvattiin oikaista.
Toivon, että oikaisu ehtii myös lehtiin, sillä minulla on ollut STT:n väärästä uutisoinnista tarpeeksi harmia muutenkin. Oli satuttavaa lukea toistuvia otsikoita "pahimmasta pinnarista" kun täysistuntopoissaoloni johtuivat parlamentin omista luottamustehtävistä vuosittaisissa YK:n ilmastokokouksissa. Oli satuttavaa tulla leimatuksi laiskuriksi, kun on ollut aktiivisuustilastojen mukaan ahkerin.
Tarkempaa, sisällyksekkäämpää uutisointia, muuta ei voi toivoa!
