EU:n perusoikeudet TAMPEREEN KIÄLELLÄ

9.3.2009

Politiikka on myös tunteen asia. Sen olen huomannut, kun olen tarjonnut ihmisille tietoa heidän oikeuksistaan, otteita EU:n perusoikeuskirjasta. Byrokratian kielellä se ei synnytä mitään erityistä reaktiota, mutta omalla paikallismurteella ilmaistuna tunteet heräävät ja kyynel voi tulla silmään. Olen käännättänyt näitä vuosien aikana, ja käännöksistä vastaavat paikalliset kielen ammattilaiset.  Tässä se tulee nasevasti Tampereen kiälellä, nauttikaahan.

 

Tampereen kiäli

1. artikla
Ihmisarvo

Erilaisiin porukoihin kuuluvia on pirettävä samassa huurossa,
kattottava perään ja pualustettava, vaikkei ne meikäläisiä oliskaan.
Kyä jämpti on niin.

2. artikla
Oikeus elämään

1. Olit sitte likka taikka poika, hanu tai hepsankeikka, kesseli tai
kekkeruusi, sulla on oikeus riamuta ja remeltää.
2. Ei elämä kualemaks saa olla. Eikä keltään saa päätä ruveta sahaan.

10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

1. Kaiken paree, kun pähkii oman tahron mukaan mailman menoo, kuuntelee
syrämmensä ääntä ja rukoilee, niinku parhaalta tuntuu. Kyä voi vapaasti
liittyä toistenkin saarnamiesten joukkoon. Kaikellaista politiikkaa voi
koklata yksin tai porukassa.
2. Pyssyhommia ei illata, ellei nyssitten joku vaatimalla vaari
tussariin tarttuun ja ittekin ole sitä miältä, että ny meirän päälle on
käyty.

14. artikla
Oikeus koulutukseen

1. Ei sempualeen, mutta jokasella on oikeus saara käyrä koulua,
kattella mestareilta, kuinka hyvä tehrään tai tulla uurelleen kysyyn
kuisse ny oli ja viä, että onks jotain ernomasta uutta keksitty, että
tiätää tarttis.
2. Kun asiaa puhutaan, niin ei koulunkäynti saa pussin päälle käyrä.
Tiatoo on annettava joka iikalle samallailla.
3. Kekkä haluaa, pankoon pystyyn oman koulun. Äitellä ja isällä on
oikeus kattoo lasten perään, että niille puhutaan siävästi, vähän
niinku heillekin olis ennen pitäny jutella. Vonkata lapsia ei saa
mihinkäänniin pahaan, päivvasto iltarukous on hyvä opettaa jo piänestä
pitäen, eikä politiikassa saa puhua mahrottomia eikä usuttaa
keskenkasvusia toistensa kimppuun.

17. artikla
Omistusoikeus

1. Kukin saa pitää omia vermeitään miälensä mukaan tai antaa ne muille.
Tuomarin voi pyytää tekeen paperit kelle omasus kuuluu, jos kuolemaa
vartoo. Keltään ei saa rohmuta sen vehkeitä, jolsei porukalla toisin
päätetä. Ei sunkan häntä sillonkaan tyhjän päälle jätetä. Kerätään
kolehti ja pulitetaan sille kohtuuren mukaan.
2. Kekkä on viksuja, niin olkoon. Eikä niitten tekemisiä saa luntata
eikä kopsia. Jos miäli kumminkin tekee, niin pussi vaan esiin, niin
kyllä rahalla saa.

20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä

Olit likka, hepsankeikka, hanu, kesseli, kekkeruusi tai liippari, niin
laki on prikulleen sama.

21. artikla
Syrjintäkielto

1. Kaikemmoiset naiset niinku miähekki, vaikka olis mimmottet vaatteet
tai parta, on pirettävä porukassa. Kaikkien on annettava samallailla
käyrä kirkoissa ja puhua politiikkaa ja kannattaa Ilvestä tai Tapparaa.
Porukalla on päätettävä ja itte kutakin kuultava, eikä naama eikä kiäli
saa vaikuttaa siihen kekä hualitaan mukaan. Ei sempualeen, mutta inansa
itteensä parempina pitävät, ne ei sitten saa etuilla. On kässättävä,
että tiskin alta ei myyrä kellekään. Sama peli kaikille.

2. Meinaan, vaikka joku ottaa päähän ja koko sakki aluks riapooki, niin
ne on kummiski jollakin kurin pirettävä yhressä porukassa.

23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

On kaiken paree niin naisille kun miehille, että kässäävät olevansa
samasta puusta tehtyjä. Palkkaa nääs on maksettava yhtä paljo, oli
hommassa kumpanen hyvänsä. Näin o.

24. artikla
Lapsen oikeudet

Lasten perään on visusti kattottava. On otettava syliin ja annettava
ruokaa. Niiren on kans annettava sanoo, mitä niillä on miälessä. Kyä
lapsen miälipire on otetteva kuuloon sen omissa asioissa. Asian pitää
olla tätämyäre kaikille selvä.

25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Se on varma niin, että vanhana saa tehrä samaa kun nuarena. Kujjoku
paikka prakaa, on muitten jeesattava, että viä vanhanakin pystys
käymään torilla ja teatterissa. Vanha on nääs viksumpi, kun mitä
yhtäkkiä luulis.

37. artikla
Ympäristönsuojelu

Totanoinni, jollakin lailla on ruvettava vähän katteleen ympärilleen.
Ei hyvältä näytä, kun seuraa ilmoja eikä tierä onko kesä vai talvi.
Tommottista huamioista voi seurata vihronviimme vaikka mitä. On
porukalla nostettava luanto raiteilleen.

41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon

Rysselin kivimuureissa on kohreltava kaikkia siävästi.
Hälläkössenväliämilläpuolenoikeuson -tyyli ei enää vetele, kun valtiot
on kavereita ja samassa kimpassa. Hallinnon on pelattava holjasti.
Kekään ei saa olla yrmee kellekkään. Asiat on hoirettava kunnolla nääs
– ja säntillisessä ajassa.

45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus

Kaikissa Unionin maissa ja kaupunkeissa suamalaiset saa kuljeskella
miälensä mukaa aikasesta aamusta iltaan astikka. Ei tulla meinaan
kyseleen viisumeita, eikä rahanvaihtajat ole koko ajan kimpussa.

47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen

Jos kuitenkin jonkun on tullut joku ränninväli renkuttua ja rässittyä,
on semmonen peli tiätysti poliisien pirätettävä ja tekijä ruakottava.
Tuamio tulee noileesti, mutta ihan eri lailla, kun Tampereella kapinan
jälkeen.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *