Pohjois-Karjalan murre
1. artikla
Ihmisarvo
Kaekki ne on muuten niin kun sinä ja minä. Mitteepä sitä muita arvostelemmaan.
2. artikla
Oikeus elämään
Kaekkiin pittää soaha ellee raohassa. Roettijot pittäähi panna linnaan, jos ne siellä jottaen oppisi, vaen ei niitä soa ruveta tappammaan kuitenkaa olipa ne tehnynnä mitä tahasa.
10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus
1. Ite kuhin sua uatella mistee vuan niin kun parraalta tuntuu ja touhuta omantuntosa mukkaan. Jokkainen sua tunnustoo mitä uskoa vuan halluu, ja uskontoosa taikka vakkaumustasa sua vaihtoohin iliman että siihen on kellään nokan koputtamista, ja mitä menoja uskontoon kuuluu, niin niitä sua harjottoo vappaasti.
2. Jos sitten jonkun omatunto sattusi olemaan semmonen, että se ei antasi ottoo torrakkata ollenkaan eikä opetella sotimista armeijan vanikoissa, niin sillon tehhään niin kun kunnii muan omat lait saneloo.
14. artikla
Oikeus koulutukseen
1. Ite kunnii on suatava suaha käyvä kouluja niin pitkälle kun rahkeet riittää ja kunnollinen ammatti pittää jokkaisen suaha opetella, jos vuan haluja on. Ainahin alussa pitäsi opin tielle patistoo oikein velevollisuuvella, ja sillon ei koulukkailla sua maksattoo mittään vuan opetuksen pittää olla ilimasta.
2. Ylleisesti ottain oisi hyvä pittee kunniassa immeisten oikeutta perustoo omia kouluja ja katella jäläkeläisilleen semmosta opetusta, joka sattuu heijän pirtaan, vuan siitä saneloo siitähin kunnii muan omat pykälät tarkempaan.
17. artikla
Omistusoikeus
1. Mitä kuhin on sattunna suamaan läjätyksi muallista hyvvee. varsinnii jos vielä lakien mukaan, niin ommaisuuvesta pittää suaha nautiskella vappaasti, käyttee sitä miten lystee tai vaikka antoo toiselle ja aikannaan sitten ilimottoo, kuka perrii ja mitä. Toisen ommoo ei sua nuin vuan ottoo kukkaan. Jos on ihan perumaton pakko tarttua toisen tavaraan ylleisen evun takia ja laki antaa siihen luvan, niin ainahin on häviötä lärsinneen suatava kunnolliset korvaukset ja niin sukkelasti kun suinnii.
2. Tätähin oikeutta tehä ommaisuuvellaan mikä hyvältä tuntuu, voijaan kyllä ropeloija mutta vuan sen verran kun ”ylleinen etu” tuntusi millon ihan ehottomasti kaipoovan.
3. Niin nohevien, jotta keksivät värkätä jottain ihan uutta ja ommoo, pittää voija ite hyötyy siitä mitä tuli näprättyä, oli hyö sitten tavan immeisiä taikka yhtiöitä ja jonniilaisia laitoksia.
20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä
Laki se on muuten sama kaekille, vaekka herrat ne soattaa olla välillä tästäe assiista eri mieltä, ja arvooppas, mihinkä suuntaan.
21. artikla
Syrjintäkielto
1. Siihen, miten immeistä kohellaan, ei sua vaikuttoo, onko hiän mies vai nainen, nuori vai vanha, vaalee vai tumma vai ihanko musta, onko silimät vinot vai ei, mittee kieltä pakisoo, mittee uskontoo pomiloi, mittee mieltä on yhteisistä asioista, kuuluuko johonnii pikkusempaan porukkaan, paljonko on rahhoo ja muuta tavarata, ketä on sukujaan, onko jotahin vammoo tai vajjausta ja tykkeekö sillälailla tytöistä vai pojista vai jostahin vallan muusta.
2. Tästä kohasta ei kyllä ota selevee vanha kehnokaan, mutta eiköön tämä lie alunperinkin porattu vuan porsaanreiäksi.
23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo
Kun naenen ja mies tekköö sammoo työtä niin johan se on kumma, jos ne ei soa siitä saman verran palakkoo. Paljohan ne hoastaa siitä tasa-arvosta, ja hyvähän se vaen on, jotta huolehittaan työpaekolla ylipeätään silleen, jotta kukkaan ei jouvu kärsimmään, oli se sitten mies eli naenen.
24. artikla
Lapsen oikeudet
1. Lapsista on piettävä huolta ja heitä on suojeltava. Laps sua sannoo, mitä mieltä on asioistaan, ja kuunneltava sitä on, kohan muistaa jotta aikainenhan se ei vielä oo ja sillä suattaa olla omat höyräyksesä.
2. Lapsen evun on oltava pinon piällimmäisenä, kun piätöksiä tehhään.
3. Jokkaisella lapsella on oikeus pittee välejä niin issääsä kun äitiisähin, jos siitä ei oo selevee haittoo lapselle itelleen.
25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet
Jos joku nyt sattus vanahaksi elämmäännik, niin pittää sen soaha vielä sittennii ellee samalla tavalla kun nuorempiinnik, varsinnii, jos se pystyy itestään huolta pitämmään. Ja voesi ne nuoret vähän vanahempiisa avittoo, ei siitä niin iso hyölä oo.
37. artikla
Ympäristönsuojelu
Ei sua kakkia pihallesa eikä nuapurinkaan nurkkiin
Siitä on pijettävä visusti huoli, jotta tätä mualimata, jossa myö ollaan ja eletään, varjellaan sottaantumasta ja sortumasta ja sitä pikemminnii parannellaan niin kun suinnii osataan ja mahetaan. Tämä pitäsi sannoo selevästi aina kun unionissa akkiloijaan, jotta mitähän tuassii keskittässiin.
41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon
Sillon kun on rettelö, johtupa se kenestä tahhaan, niin herrojen pittää hoettoo selevittely ajallaan silleen, jotta kenelläkkään ee jiä sen jäläkeen siitä mittään sanomista.
Kun joku rupevvaa jostaen assiista rosessii nostammaan, niin pittää se ottoo tosissaan, harvemmin sitä lämpimikseen tehhään. Kaekkiin pittää soaha tiettee, mittee niistä on jonnehi virallissiin papereihin kirjotettu, ja peättipä ne herrat mitä tahasa, pittää niihen pysttyy sanommaan, jotta minkä tähe ne teki niin kun teki.
Ja se nyt on itestään selevä, jotta jos meikäläesille jottaen vahinkkoo tapahttuu, sillon kun herrat sattuu jottaen peättämään, niin valtio tahi vaekka unioni sen korvovvaa. Ja sillon kun rosessiin lähettään, niin suomella siellä pittää meikäläesten selevitä.
45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus
Vappaasti sua männä, tulla ja olla
1. Jos on jonkun EU-muan kansalainen, niin sua kuleskella ja oleskella vappaasti kaikissa muissahin unionin jäsenmaissa.
2. Semmosellehin, joka vuan viipyy vakinaisesti jossahin EU-muassa eikä oo kansalaisuutta tullut hankkinneeksi, tämmönen oikeus voijaan antoo.
47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen
Jos sattusi, jotta jonkun oikeuksia loukattaan, niin hänen pittää suaha tämmönen tappaus itellisten ja minnekään päin puoltamattomien tuomareihen käsiteltäväksi kohtuullisessa ajassa. Neuvoja pittää suaha, ja asiattaan voi pyytee ajamaan jonkun toisennii. Maksutonta apua on oltava tarjolla, jos rahat ei riitä, niin jotta köyhähin piäsöö oikeuksiisa.
