EU:n perusoikeudet ETELÄ-POHJANMAAN murteella

9.3.2009

Etelä-Pohjanmaan murre

1. artikla
Ihmisarvo
Ihimisarvua ei trenkää halaveerata. Sitä pitää kunnioottaa ja variella.

2. artikla
Oikeus elämään
1. Jokahittellä on oikeus elämähän.
2. Ketään ei trenkää mennä tuamittemahan kualemahan eikä ketään saa laharata.

10. artikla
Ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus

1. Jokahittellä on oikeus funteeraamisen, omantunnon ja uskonnon vapautehen. Se meinaa sitä, notta jokahittellä on oikeus vaihtaa uskontua taikka muuttaa miälipirestänsä, jos siltä tuntuu. Ja jokahinen saa tunnustaa omaa uskontuansa joko yksistänsä tai isoommas joukos, julukisesti taikka sitten yksityysesti jumalanpalaveluksis, hartaustilaasuuksis ja muis sellaasis paikoos.
2. Omantunnon tähären jokahinen saa kiältäytyä sotaväestä, mutta tästä sitten onkin präntättynä tarkemmin jokaasen maan omiis lakikirioos.

14. artikla
Oikeus koulutukseen

1. Jokahittellä on oikeus kouluutuksehen ja oikeus saara ammatillistakin kouluutusta, ja viälä jatko-opiskeluuhinkin on jokahittellä oikeus.
2. Tähän kuuluu sekin, notta jokahittellä on oikeus saara ilamaaseksi oppivelevollisuutehen perustuvaa opetusta.
3. Jokahittellä on vapaus perustaa oppilaitoksiakin, kunhan remokratian periaatteeta vaan kunnioottaa. Vanahemmilla on oikeus kattua kersojensa perähän, notta niitä opetetahan oman uskonnon ja aatteeren mukaasesti.

17. artikla
Omistusoikeus

1. Jokahittellä on oikeus pitää laillisesti hommaamansa tavarat omanansa, ja käyttää taikka lahajootella ja testamentatakkin niitä. Keneltäkään ei trenkää mennä ottamahan omaasuutta omin lupinensa paitsi jos yleenen etu sellaasta vaatii. Mutta siitäkin pitää olla lais määrätty eriksensä, ja sellaaseskin tapaukses siitä takavarikoorusta omaasuuresta pitää maksaa oikeurenmukaanen korvaus. Lisäksi omaasuuren käyttyä voirahan rajoottaa pykälillä yleesen erun nimis.
2. Kaikenlaaset tekijänoikeuret turvatahan.

20. artikla
Yhdenvertaisuus lain edessä

Kaikki ihimiset on samanarvoosia ja yhyrenvertaasia lain eres.

21. artikla
Syrjintäkielto

1. Ketään ei trenkää kattella noukan vartta pitkin, olokohon sitten toista sukupualta, toisen värinen taikka lähtöösin toisenlaasista oloosta taikka syntyperältänsä toisenlaanen. Ja vaikka ihiminen puhuus toisenlaasta kiältä taikka sillä olis toisenlaanen uskonto ja se funteeraas toisella lailla asioota taikka sillä olis toisenlaaset poliittiset taikka muut miälipiteet. Olokohon sillä sitten tavaraa tai manttaalia minkä verran vaan, niin siihenkään ei trenkää kattella. Eikä ketään trenkää arvostella vammaasuuren tai ikävuasien taikka muiren sellaasten perusteellakaan.
2. Eriksensä sitten viälä kiälletähän kaikenlaanen kansalaasuutehen perustuva syrjintä koko Euroopan unionin alueella, mihinä yhteenen perustuslaki on voimas, mutta tähänkin löytyy sitten tarvittaes ne omat porsahanreiät.

23 artikla
Miesten ja naisten välinen tasa-arvo

1. Miähet ja akat on keskenänsä tasa-arvoosia, ja se meinaa sitä, notta tyäelämäs ja jookin palakkaukses pitää kattua, notta tästä piretähän kiinni.
2. Tiätenkään tämä ei tarkoota sitä, notta ei voitaas teherä toimenpiteetä, jokka hyäryttääs toista sukupualta jollakin lailla.

24. artikla
Lapsen oikeudet

1. Kaikilla kersoolla on oikeus siihen, notta niitä horhatahan ja kattotahan pikkuusen niiren perähän. Kersoollakin on oikeus sanua miälipiteensä ja niitä miälipiteetä pitää kans kuunnella, jookin jos ne on oikeen tärkeetä sille kersalle. Tiätenkin sen ikä ja kehittyminen pitää näis asioos huamioora.
2. Kaikis kersahan liittyvis fiskaalien taikka laitosten hommis on aina ensin kattottava kersan etua.
3. Kaikilla kersoolla on oikeus pitää yhteyret kunnos molempihin vanahempihinsa, jos siitä ei oo sille kersalle mitään vahinkua.

25. artikla
Ikääntyneiden henkilöiden oikeudet

Unioni tunnustaa vanahojen ihimisten oikeuret ihimisarvoosehen ja ittenääsehen elämähän ja oikeuren olla mukana yhteeskunnallises elämäs ja samoon kulttuurielämäs. Ja näitä oikeuksia kans kunniootetahan.

37. artikla
Ympäristönsuojelu

Kaikis unionin päätöksis pitää ottaa huamiohon se, notta luantua pitää suajella ja variella oikeen reiruhun. Samoon pitää huamioora se, notta ympäristyä pitää pykätä paremmalle tolalle ja täs kaikes kattua aina noukkaansa piremmälle, niin notta luantua olis jäliellä viälä nualle meirän kersoollekkin.

41. artikla
Oikeus hyvään hallintoon

1. Jokahittellä on oikeus siihen, notta kaikki unionin förmynterit ja piänemmäkkin fiskaalit hoitaa asiat pualueettomasti, oikeurenmukaasesti ja oikialla aijalla.
2. Se tarkoottaa jookin sitä, notta:
– jokahittellä on oikeus sanua sanottavansa ennen kun ruvetahan tekemähän mitään, mistä asianosaaselle olis tulos huanoja seuraamuksia
– jokahittellä on oikeus plarata niitä paperia, mihinä sen oma nimi on präntättynä. Täs pitää kylläkin ottaa huamiohon kaikenlaaset salaspitovelevollisuuret.
– hallintopualen pitää sitten kans perustella päätökset, mitä ne on teheny
3. Jokahittellä on oikeus saara yhteesöltä korvaus sellaasista vahingoosta, mitä yhteesön pyrokraatit taikka fiskaalit on saanu tyäsnänsä aikaaseksi, sen mukahan, mitä eri jäsenvaltiooren lakikirioohin on yhteesistä ja yleesistä periaatteesta präntätty.
4. Jokahittellä pitää olla maharollisuus kiriootella taikka toimitella unionin fiskaalien kans millä kiälellä vaan, mikä on unionin perussopimukses mainittu. Ja vastaus pitää kans tulla justihin samalla kiälellä.

45. artikla
Liikkumis- ja oleskeluvapaus

1. Jokahittellä on unionin kansalaasena vapaus kulieskella taikka olla muutoon vaan jäsenvaltiooren alueella.
2. Euroopan yhteesön perustamissopimuksehen on präntätty, notta tälläänen kulieskelu- ja oleskeluvapaus voirahan antaa kolomansien mairen kansalaasille kans, jos ne muutoonkin jo kortteeraa jonkun jäsenvaltion alueella.

47. artikla
Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen

1. Jokahittellä, jonka unionin oikeures lupaamia oikeuksia ja vapauksia on loukattu, pitää olla käytös kunnolliset oikeussuajakeinot kun se joutuu ajamahan asiaansa tuamioistuumis.
2. Jokahittellä on oikeus saara asiansa käsiteltäväksi aijoos oikeurenmukaases ja julukises oikeurenkäynnis, mikä piretähän ittenääses ja pualueettomas tuamioistuumes. Jokahittellä pitää olla maharollisuus saara neuvoja ja horhausta täs asias ja tarvittaes jokahittellä pitää olla maharollisuus antaa toisen ihimisen puallustaa ja erustaa ittiänsä.
3. Jos kerran oikeusapu on tarpehen, notta asianosaanen sais kunnolla viätyä asiansa käräjille, mutta jos tualla ei sitten ookkaan millä maksaa, elikkä on aivan rahatoon, niin siinä tapaukses annetahan ilamaasta oikeusapua.