KIRJALLINEN KYSYMYS E-4246/08
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: EU:n uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitteen vaikutukset metsien hiilensitomiskykyyn
Tuore tutkimus, joka julkaistiin äskettäin Nature Geoscience -lehdessä, varoittaa selkeästi EU:n uusiutuvan energian 20 prosentin tavoitteen vaikutuksista metsien hiilensitomiskykyyn. Uuden tutkimustiedon mukaan bioenergian käytön lisääminen on vaarassa romahduttaa metsien hiilinielun eli kyvyn sitoa ilmakehän hiiltä. Nature Geosciencen artikkeli vahvistaa sen, minkä jo moni tutkimus, mm. McKinsey, FAO ja Hampurin yliopisto, on todennut eli EU:n sitova uusiutuvan energian tavoite uhkaa lisätä hakkuita yli järkevän määrän ja lopputuloksena on metsien hiilinielun pienentyminen. Tehokkaan hiilinielun ylläpito edellyttää puuston kasvun selvästi alittavia metsähakkuita, mikä onkin tilanne tällä hetkellä Euroopassa.
Olisiko komission syytä tarkistaa myös uusiutuvan energian tavoitetta tuoreiden tutkimusten valossa, kuten on jo aiemmin vaadittu tehtäväksi biopolttoaineiden tapauksessa? Onko komissio ottanut huomioon ylihakkuiden uhan pitäytyessään sitovissa tavoitteissa ja näkeekö komissio, että negatiiviset vaikutukset metsien hiilensitomiskykyyn ovat todellisia? Mikä on komission vastaus tuon mahdollisen uhkakuvan torjumiseen?
E-4246/08FI
Komission jäsenen Andris Piebalgsin
komission puolesta antama vastaus
(8.9.2008)
EU:n uusiutuvien energialähteiden käytölle asettama 20 prosentin tavoite on kunnianhimoinen, ja bioenergian osuus tavoitteen saavuttamisessa on tärkeä. On kuitenkin huomattava, että suuri osa tavoitellusta bioenergian käytön lisäyksestä tullaan todennäköisesti saamaan aikaan biomassajätteen ja -tähteiden avulla. Euroopan ympäristökeskus on vuonna 2006 laatinut raportin "How much bio-energy can Europe produce without harming the environment", jossa tarkastellaan, miten paljon Euroopassa voidaan tuottaa bioenergiaa ilman että ympäristö kärsii siitä. Raportissa ympäristökeskus esittää, että tiukkoja ympäristörajoitteita noudattaen vuonna 2020 on mahdollista tuottaa 235 Mtoe (miljoonaa öljyekvivalenttitonnia) biomassaa, joka sisältäisi noin 1516 Mtoe (noin 70 miljoonaa kuutiometriä) metsätähteitä. Lisäksi noin 23 Mtoe (106 miljoonaa kuutiometriä) biomassaa voitaisiin tuottaa lisähakkuilla ja niistä saatavalla puutähteellä. Eri puolilta Eurooppaa, erityisesti Keski-Euroopasta, Italiasta, Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta, on löydettävissä varsin runsaasti mahdollisia lisähakkuualueita, vaikka pidettäisiinkin kiinni tiukoista ympäristövaatimuksista (1).
Komissio aikoo varmistaa, että metsän energiakäytön lisääminen ei vaikuta haitallisesti metsien kestävyyteen pitkällä aikavälillä.
Kielteisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi komissio on uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiiviehdotuksessa (2) esittänyt biopolttoaineiden kestävää käyttöä koskevia ehtoja. Ehdoilla rajoitetaan sellaisen biomassan käyttöä, joka on peräisin biologisesti hyvin monimuotoisilta alueilta, kuten koskemattomilta metsäalueilta ja luonnonsuojelualueilta, tai biomassan viljelykäyttöön otetusta hyvin hiilipitoisesta maasta, kuten maasta, joka on kaikilta osin metsän peittämä. Komissio on lisäksi sitoutunut laatimaan raportin biomassan kestävyyttä koskevista vaatimuksista, ja tätä varten se on käynnistänyt julkisen kuulemisen, johon voi tutustua osoitteessa
http://ec.europa.eu/energy/res/consultation/uses_biomass_en.htm.
(1) Laskelmia tehtäessä sovellettiin seuraavia keskeisiä kriteerejä: suojeltujen metsäalueiden käyttöä ei lisätä; lehtiä ja juuria ei oteta huomioon; rungoista ja oksista saatavan puutähteen käyttö määräytyy paikkakohtaisesti; kunkin jäsenvaltion puuntuotantoon käytettävissä olevasta alasta vähennetään 5 prosenttia suojeltujen alueiden lisäämiseksi; hakkuupaikoille jätetään jättöpuina yksittäisiä puita ja pieniä puuryhmiä 5 prosenttia puumäärästä, jotta voidaan lisätä halkaisijaltaan suurten puiden ja kelopuiden määrää.
(2) KOM(2008) 19 lopullinen.
