Arvoisa puhemies,
joka päivä päätöslauselmassa mainitut rauhaa rakastavat kristityt joutuvat sekä systemaattisen sorron uhriksi että sijaiskärsijöiksi kriiseissä, joihin eivät ole osallisia. Tämä on tietysti täysin tuomittavaa ja välttämätöntä nostaa esille.
Jotta kristittyjen asemaa voitaisiin todella parantaa, on kuitenkin tärkeä ymmärtää ongelmat osana laajempaa kokonaisuutta. Kristittyjen tavoin vaikeuksissa ovat monissa maissa myös muslimit, buddhalaiset, hindut, juutalaiset, sikhit, ahmadit. Lista on pitkä.
Uskonnonvapaus on avain ihmisoikeuksia ja kansalaisvapauksia kunnioittavaan yhteiskuntaan. Kokemukset ihmisoikeustyöstä osoittavat, että uskonnonvapaus on jonkinlainen lakmustesti ja metaoikeus, jonka toteutuminen on käytännössä muiden ihmisoikeuksien olemassaolon edellytys ja joka kuvastaa koko yhteiskunnan kuntoa: jos yhteiskunta alkaa sairastaa, se näkyy ensimmäisenä juuri rajoituksina uskonnonvapaudessa ja erityisesti uskonnollisten vähemmistöjen asemassa. Tästä syystä meidän on ilmaistava vahva tuki YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalle uskonnonvapaudesta.
On huomionarvoista, että monissa maissa, kuten Pakistanissa ja Indonesiassa, uskonnolliset yhteisöt ponnistelevat yhteisvoimin uskonnonvapauden ja vähemmistöjen suojan puolesta. Itse uskonto on siis myös ratkaisu: pluralistinen, avoin uskontojen dialogi johtaa aina jännitteiden vähenemiseen, uskonnonvapauden ja koko yhteiskunnan hyvään.
