Arvoisa puhemies,
Ilmastopolitiikan valtavirtaistaminen on välttämätöntä, jotta kamppailu ilmastonmuutosta vastaan olisi tuloksellista. Käsiteltävänä oleva mietintö onkin arvokas ja tarpeellinen puheenvuoro: kauppapolitiikan on oltava osa ilmastopolitiikkaa jo siitä syystä, että lisääntyvä kauppa aiheuttaa entistä enemmän kasvihuonepäästöjä. Toisaalta kauppapolitiikka on ilmastopoliittisena keinona aivan erityisen tehokas ja voi olla siksi osa ratkaisua.
Kauppapolitiikka nousee ensinnäkin suureen arvoon ympäristöllisten teknologioiden edistämisessä; kansainvälinen kauppa on yksi tehokkaimmista teknologiasiirron välineistä. WTO:n rooli korostuu, sillä tullien poistaminen ympäristöä säästäviltä tuotteilta, ja teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sääntöjen kehittäminen ovat välttämättömiä. Toisaalta on kestämätöntä, että kauppajärjestön piirissä vihreän teknologian tiellä on yhä esimerkiksi vääristäviä tukitoimia fossiilisille polttoaineille.
Mietinnössä korostetaan osin syyttä Kioton onnistuneisuutta. Kioto on täynnä porsaanreikiä, jotka itse asiassa pahentavat tilannetta. Yksipuoliset toimet vääristävät kilpailua ja aiheuttavat hiilivuotoa. Päästöjen siirtyminen ei ole päästöjen leikkaamista. Sitä paitsi kehitysmaiden ihmisille mitään solidaarista ei ole siinä, että heidän ympäristönsä pilataan – Kioto johtaa ympäristölliseen riistoon. Ilmastonmuutos on läpeensä globaali ilmiö ja vaatii globaaleja ratkaisuja. Maailmanlaajuisen päästökauppajärjestelmä, kaikkien teollisuusmaiden ja nousevien talouksien pakollinen sitoutuminen siihen on siis välttämättömyys.
Yhdyn täysin mietinnön huoleen metsien kohtalosta kaupan lisääntyessä. Erityisesti EU:n tulee kiinnittää huomiota biopolttoaineiden aiheuttamaan riskiin metsänieluille. Komission asettamat uusiutuvien energioiden tavoitteet eivät nekään saa johtaa ilmastonmuutoksen kiihdyttämiseen.