Joulukuu 2007: Savutonta joulua

29.11.2007

Epäorgaanisia suoloja, hiilivetyjä, emäksiä, steroleita, rasvahappoja ja styreeniä, kaasuna hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpimonoksidia, typpidioksidia, formaldehydiä, nikotiinia, bentseeniä, tolueeniä, 3-etenyylipyridiiniä, etyylibentseeniä, pyridiiniä, isopreenia ja limoneenia, nikotiinia.

Vahingoittuneita hengitysteitä, ärtyneitä limakalvoja, yskää, käheyttä, hengenahdistusta, astmaa, keuhkotulehduksia, keuhkoputkentulehduksia, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää, verisuonten vaurioista seuraavia sydäninfarkteja ja halvauskohtauksia, impotenssia, silmän makularappeuman lisääntymistä, sikiövaurioita, ennenaikaisia kuolemia.

Tupakan savu on puhtaasti ympäristösaaste, joka sisältää toistasataa terveydelle haitallista yhdistettä sekä yli 50 kemikaalia, jotka todistetusti aiheuttavat syöpää. Silti tupakan murhaavuudelle altistuvat käyttäjien lisäksi yhä miljoonat eurooppalaiset sivulliset – myös syntymättömät lapset.

Komission mukaan EU:n alueella kuolee tupakoinnin seurauksiin vuosittain ainakin 650 000 ihmistä ja noin 80 000 ihmistä passiivisen tupakoinnin vuoksi. Suomessa tupakointikuolemia on vuosittain 4000-6000. Suurin osa johtuu aivo- tai sydäninfarktista. Keuhkosyöpätapauksista 90% johtuu tupakan savusta.

Ei siis liene epäilystäkään, että savuttoman Euroopan luominen ja passiivisen tupakoinnin estäminen ovat ehdottomasti unionin ympäristö- ja kansanterveyspolitiikan tehtäviä.

Tämän vuoden alussa komissio antoi niin sanotun vihreän kirjan eli lainsäädäntövaihtoehtoja esittelevän asiakirjan "Tavoitteena savuton Eurooppa". Euroopan parlamentti otti komission tarjoamiin lainsäädäntövaihtoehtoihin kantaa syyskuussa ja hyväksyi asiaa koskevan päätöslauselman. Viesti oli yksiselitteinen: vapaaehtoisten järjestelyjen avulla ei ole onnistuttu suojelemaan eurooppalaisia tupakan savulta, ja sitovat lainsäädäntökeinot – tarvittaessa yhteisön laajuiset – ovat nyt tarpeen.

Suomessa parlamentin päätöslauselma sai huomiota lähinnä siksi, että se sisälsi hyvin yksityiskohtaisia lainsäädäntösuosituksia, joista yksi koski tupakan polton kieltämistä yksityisissä ajoneuvoissa alaikäisten läsnä ollessa. Omassa täysistuntopuheenvuorossani korostin, että erityisesti meidän on suojeltava kahta ryhmää: lapsia ja nuoria sekä työntekijöitä. Mihin tahansa sääntöihin en silti olisi valmis menemään; lainsäätäjien on varottava rustaamasta normeja, joita on lähes mahdoton valvoa. Tässä tuleekin vedota ennemmin vanhempien omaantuntoon ja arvostelukykyyn: älkää pakottako lapsianne hengittämään tappavaa ilmaa.

Sen sijaan tulisi käyttää sellaisia säädöksiä, joiden valvonta voi olla tehokasta. Sellainen olisi ainakin koko EU:n alueella sovellettavaa tupakkatuotteiden myyntikieltoa alle 18-vuotiaille. Ennaltaehkäisevän työn ja erilaisten kampanjoiden merkitystä tulee myös korostaa. Muita nuoria suojelevia EU-tason keinoja voisivat olla tupakkatuotteiden poistaminen vähittäiskauppojen itsepalveluosastoilta, tupakan mainonnan kieltäminen Internetissä ja tupakkaverotuksen vähimmäistason takaaminen, parlamentti totesi.

Työntekijöiden suojelemiseksi on taas aivan välttämätöntä, että työterveydestä ja -turvallisuudesta annettua puitedirektiiviä muutetaan niin, että työnantajien on varmistettava, että työpaikka on savuton. On käsittämätöntä, ettei näin keskeistä työterveydellistä näkökohtaa ei vielä ole yhteisön lainsäädännössä toteutettu.

Erityisen huomionarvoista parlamentin päästölauselmassa on se, että se nostaa esille vahvasti valmistajan vastuun: tupakkatuotedirektiiviä tulisi muuttaa siten, että se sisältäisi valmistajien vastuun soveltamisen tupakankulutuksesta aiheutuvia terveydenhuoltokuluja rahoitettaessa. Tämä tarkoittaa rankan tuotevastuun soveltamista tupakkaan.

Tupakointi ei nimittäin ole puhtaasti tupakoitsijan ratkaisu: ne miljardien eurojen kulut, jotka kulutuksesta aiheutuvat EU:n jäsenvaltioille, koituvat myös sen 70% maksettavaksi, joka ei tupakoi. Tupakkaverkko.fi osaa kertoa, että Suomessa tupakoinnista johtuva sairaalahoito vie 770–1 030 potilaspaikkaa ympäri vuoden eli noin 2,6–3,5 prosenttia sairaansijakapasiteetista. Tämä vastaa noin kahden keskikokoisen keskussairaalan koko vuotuista kapasiteettia. Työnantajille tupakointi aiheuttaa valtavia kuluja tupakkataukojen ja sairaspoissaolojen vähentäessä työn tuottavuutta.

Maailmanpankki on nähnyt tupakoinnissa myös kehityspoliittisen ulottuvuuden: sen laskelmien mukaan tupakka aiheutti vuonna 1990 koko maailmantaloudelle 200 miljardin dollarin suuruisen laskun, joka vastaa noin yhtä prosenttia maailman koko varallisuudesta. Maailmanpankki pyrkii tupakkatuotteiden kulutuksen vähentämiseen, eikä siten myönnä lainaa tupakan tuotantoa, valmistusta tai markkinointia varten.

Tässä olisi myös unionilla opittavaa. EU myöntää edelleen epäsuoria tupakkatukia maataloustukiaisten muodossa. Julkinen valta ei voi olla tällä tavoin tukemassa tupakan tuotantoa.

EU on keskustellut myös tupakan vaihtoehdoista; myös Suomessa on puhuttu paljon viime aikoina yleistyneestä nuuskan käytöstä. Nuuskan myynti kiellettiin vuonna 1992 silloisissa EU-maissa – Suomessa vuonna 1995. Varsinkin muutamat ruotsalaismepit ovat lobanneet nuuskan myynnin laillistamiseksi savuttomamman Euroopan luomiseksi. Vaikkakin savuton, nuuska on tupakan kaltainen myrkky, jolla on yhteys suusyövän ja sydän- ja verisuonisairauksien saamiseen. On aivan selvää, ettei EU voi laillistaa tällaisen aineen myyntiä.

Suomessa tupakoinnin vastainen työ on paljon pidemmällä kuin monissa EU-maissa. Emme tosin silti ole EU:n kärkeä, esimerkiksi Irlannissa kehitys on vielä toiveikkaampaa.

Suomi otti ison askeleen, kun kesäkuussa astui voimaan tupakkalain muutos, joka kielsi tupakoinnin kaikissa ravitsemusalan liikkeissä. Kielto nostatti aluksi myrskyn. Yleisönosastoilla kirjoiteltiin, että valtio syyllistyi käsittämättömään moralismiin. Erään mielestä nyt oltiin kieltämässä kansalaisvapautta. Se oli mielenkiintoinen tulkinta, sillä Suomi on tunnustanut WHO:n puitesopimuksessa nimenomaan tupakansavulta suojelemisen yhdeksi kansalaisten perusoikeudeksi. Huomattavaa tarkkahajuisuutta osoitti taas kolumnisti, joka osasi varoittaa aromaattisista seurauksista: syksyn tullen savun alta paljastuisivat vettyneiden villakangastakkien ja pierun haju.

Puoli vuotta myöhemmin puhutaan aivan muuta: mukavaa kun pää ja silmät eivät tule enää kipeiksi, mukavaa kun vaatteet eivät kyllästy savusta. Työntekijät ovat erityisen tyytyväisiä terveellisestä työympäristöstä.

Tunteellinen tupakoitsijoiden syyllistäminen ei auta ketään ja on lisäksi huonoa politiikkaa. Siitä on kuitenkin erotettava julkisen vallan vastuu ja velvollisuus edistää ja suojata ihmisten terveyttä. Unionin kansalaiset antavat sitä paitsi vahvan tukensa savuttomuuspolitiikalle. Tupakointiin liittyvä fakta on voitava todeta: tupakointi maksaa liikaa. Se maksaa henkiä.

Mutta miksi valitsin tupakan juuri joulukuun teemaksi?

Tutkimusten mukaan 2/3 tupakoitsijoista haluaa lopettaa ja varmasti lähes yhtä moni on yrittänyt lopettaa. Tahto savuttomuuteen on siis kova, ja pian on uudenvuoden lupausten aika. Kannustetaan siis niitä, jotka kilvoittelevat savuttomuuteen lähipiirissämme. Kuulin myös oivan joululahjavinkin: nikotiinipurkat ja -laastarit eivät ole pöllömpi paketin sisältö.

Lähteet: Komission vihreä kirja: Tavoitteena savuton Eurooppa
                         Parlamentin päätöslauselma Tavoitteena savuton Eurooppa
                         www.tupakkaverkko.fi
                         www.stumppi.fi
                         www.happi.ws
                         www.hengitysliitto.fi
                         www.suomenash.fi

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *