Arvoisa puhemies,
Tupakan murhaavuudelle altistuvat käyttäjien lisäksi miljoonat eurooppalaiset sivulliset – myös syntymättömät lapset. Savuttoman Euroopan luominen ja passiivisen tupakoinnin estäminen ovat ehdottomasti unionin ympäristö- ja kansanterveyspolitiikan tehtäviä. Jäsenmaina olemme velvoittautuneet tähän myös kansainvälisoikeudellisesti: Italiaa ja Tsekkiä lukuun ottamatta
kaikki unionin jäsenvaltiot ovat tunnustaneet WHO:n puitesopimuksessa tupakansavulta suojelemisen yhdeksi perusoikeudeksi. Tätä oikeutta on suojattava tehokkaasti.
Komission esiin tuomista mahdollisuuksista status quon säilyttäminen ei ole vaihtoehto. Vapaaehtoisten järjestelyjen avulla ei ole onnistuttu suojelemaan eurooppalaisia tupakan savulta. Haluankin kiittää raportööriä siitä, että hän puoltaa sitovia
lainsäädäntökeinoja tehokkaimpana keinona taistella tätä ongelmaa
vastaan. Erityisesti meidän on suojeltava kahta ryhmää: lapsia ja nuoria sekä työntekijöitä.
Mutta mihin tahansa sääntöihin en silti olisi valmis menemään. Haluaisin pysyä niissä järjellisissä rajoissa, joita EU:n kompetenssi meille antaa. Viittaan nyt mietinnön kohtaan 11. On eri asia kannattaa koko EU:n alueella sovellettavaa tupakkatuotteiden myyntikieltoa alle 18-vuotiaille kuin rajoittaa tupakan polttoa yksityisissä kulkuvälineissä alaikäisten ollessa läsnä.Tässä vetoaisin ennemminkin vanhempien omaantuntoon ja arvostelukykyyn: älkää pakottako lapsianne hengittämään tappavaa ilmaa. Sen sijaan lainsäätäjien olisi varottava tähtäämästä lainsäädäntöön, jota on lähes mahdoton valvoa.
Ennaltaehkäisevän työn ja erilaisten kampanjoiden merkitystä tulee myös tässä korostaa. Työntekijöiden suojelemiseksi on taas aivan välttämätöntä, että kattava tupakointikielto saatetaan voimaan
kaikissa jäsenmaissa.
Haluan nostaa esille myös valmistajan vastuun: tupakkatuotedirektiiviä tulisi muuttaa siten, että se sisältäisi valmistajien vastuun soveltamisen tupakankulutuksesta aiheutuvia terveydenhuoltokuluja rahoitettaessa. Tupakointi ei ole puhtaasti tupakoitsijan ratkaisu: ne satojen miljardien eurojen kulut, jotka kulutuksesta aiheutuvat yhteiskunnille, koituvat myös sen 70% maksettavaksi, joka ei tupakoi.
Syyllistäminen ei auta ketään ja on lisäksi huonoa politiikkaa, mutta fakta on voitava todeta: tupakointi maksaa liikaa. Se maksaa henkiä.