KIRJALLINEN KYSYMYS E-0985/07
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: Demografian haaste ekologialle
Suomen valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) esittää viime vuonna toteutetussa tutkimuksessaan uhkakuvan, joka luonnolle ja ekotehokkuudelle Suomessa aiheutuisi, jos nykyinen taloudellinen kasvu jatkuu ja ihmiset käyttävät lisääntyvät rahansa ilman, että käyttöä suuremmin ohjataan.
Vaikka teknologia kehittyy ja esimerkiksi päästöjä ja polttoaineen ja energian kulutusta voidaan vähentää, se ei silti tutkimuksen mukaan riitä kompensoimaan taloudellisen kasvun lisäämän kulutuksen haittoja. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuskuvan suurimpia haasteita ovat kotitalouksien ostovoiman nopea kasvu ja niiden lukumäärän lisääntyminen. Vaikka esimerkiksi suomalaisten määrä ei juuri lisäännykään, kotitalouksien määrän on arvioitu kasvavan nykyisestä noin 2,4 miljoonasta 2,9 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, suurimpana kasvavana ryhmänä yksinasujien taloudet. Yksinasuvat tarvitsevat mm. samat energiaa käyttävät kotitalouskoneet ja autot kuin suuremmassakin taloudessa asuvat ja esimerkiksi keski-ikäiset yksinasujat eivät todennäköisesti tyydy yksiöihin vaan ostavat asuntoja, jotka aiemmin rakennettiin perheille. Kotitalouksien määrän kasvu johtaa väistämättä muuttoliikkeeseen suurten kaupunkikeskusten ympäristökuntiin, mikä vaikuttaa samalla myös autokannan nousuun. Onkin arvioitu, että autokannassa nähdään jopa kolmanneksen lisäys vuoteen 2030 mennessä. Kokonaiskulutuksen huima kiihtyminen selittyy sillä, että kotitalouksien kokonaisostovoiman on arvioitu kasvavan 70 prosenttia seuraavien 25 vuoden aikana, yli 55-vuotiaiden lapsettomien perheiden ja eläkeläisten ostovoiman kasvaessa eniten.
Myös muissa EU:n jäsenmaissa on nähtävissä vastaavaa demografista kehitystä. EU:n tasolla tämä tulee aiheuttamaan jäsenmaille suuria haasteita, joissa kuntien toiminnan ekotehokkuus joutuu koetukselle. Kuinka komissio on varautunut tähän tulevaan haasteeseen, jotta kulutuksen lisääntyessä emme joutuisi kestämättömään tilanteeseen luonnon ja ekotehokkuuden kannalta? Näkeekö komissio, että keinovalikoimaa ongelman ratkaisuksi voitaisiin kehitellä yhteisesti EU:n tasolla?
E-0985/07FI
Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(27.4.2007)
Vaikka monien tuotteiden ympäristövaikutukset muuttuvat jatkuvasti myönteisemmiksi, saavutetut hyödyt mitätöityvät usein kokonaistuotannon, kulutushankintojen määrän ja tuotteiden käytön vuoksi. Tällöin myös kielteiset kokonaisvaikutukset ympäristöön lisääntyvät ja tilanne huononee uudestaan.
Komissio on viime vuosina puuttunut tähän ongelmaan useilla aloitteilla, joita ovat esimerkiksi yhdennettyä tuotepolitiikkaa koskeva tiedonanto (1) , luonnonvarojen kestävää käyttöä koskeva teemakohtainen strategia (2) sekä jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskeva teemakohtainen strategia (3).
Asia on äskettäin tullut esiin tarkistetussa kestävän kehityksen strategiassa, jossa kestävälle kulutukselle ja tuotannolle vahvistettiin sama poliittinen merkitys kuin ilmastonmuutokselle, liikenteelle, luonnonvaroille ja terveydelle. Komission tarkoituksena on nyt laatia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintasuunnitelma. Tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja tuotantoa huolehtimalla siitä, että yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys tapahtuu ekosysteemien kantokyvyn puitteissa ja että talouden kasvu ei merkitse ympäristön tilan huonontumista. Toimintasuunnitelmassa on tarkoitus esittää uusia aloitteita. Siinä käsitellään kuitenkin myös aiempia aloitteita ja jo käytössä olevia välineitä, kuten tuote- ja jätelainsäädäntöä, standardeja, ympäristöhallintojärjestelmiä sekä innovaatio- ja teknologiapolitiikkaa, jotta voitaisiin tehostaa niiden vaikutusta, korjata mahdollisia puutteita ja varmistaa, että näillä toimilla myötävaikutetaan maailmanlaajuisiin aloitteisiin.
1 KOM(2003) 302 lopullinen.
2 KOM(2005) 670 lopullinen.
3 KOM(2005) 666 lopullinen.
