Ei sittenkään Saharan pölyjä vaan jäisenkankeaa vettä
Loka – marraskuun vaihteen viikolle suunniteltu Länsi-Saharan matka peruuntui omalla kohdallani, sillä Polisario muutti aikatauluaan, ja uusittu matka-aikataulu ei sopinut minulle. Puheenjohtaja oli siis poissa, kun ihmisoikeusjärjestö First Step Forum kävi tiedonhankintamatkalla Polisarion pakolaisleireillä. Matka kuulemma kuitenkin oli erittäin onnistunut ja Länsi-Saharan kriisin sovitteluyritys voi jatkua. Jatkon koitoksissa olen ehdottomasti mukana.
Mutta sain siis astetta armollisemman vaalipiiriviikon. Koko marraskuu tulee olemaan armotonta matkustamista, joten oli hyvä voida istahtaa pari päivää mökillä ennen matkustusputkea. (Edessä on mm. ensi tulevalla viikolla ekumeeninen neuvottelu Bratislavassa, ensi viikolla Nairobin ilmastokokous ja seuraavalla AKT-maiden ja EU:n yhteiskokous Bridgetownissa.) Myös kirjoitushommat alkavat kasvaa mielessä heti kun istahtaa paikalleen – olenkohan jo vihdoin kirjasta raskaana? Edellisestä varsinaisesta on kulunut jo neljä vuotta.
Rentouttava työn ja levon sekoittava viikko, uin jopa avannossa monta kertaa. Ensin se oli tietenkin sulaa (vaan kylmää!), mutta viikonlopun aikana tuli äkisti jämäkänpuoleinen jää järvenpintaan. Kesäkotimme siunauksessa ollut Isä Ambrosius aikoi saunasta tullessaan hypätä laiturin päästä suoraan järveen, ja Atte sai viime hetkellä estettyä Ambroa tylyttämästä itseään. Vierelle, portaiden kohdalle oli hakattu pieni sievä avanto.
Ambrosius valmistautumassa juhlalliseen hetkeen.
Mökkikausi ei siis suinkaan ole ohi mutta venekausi sentään on. Veneen talviteloille laitto venähti lopulta jopa jännittäväksi, kun syysmyrskyt yllättivät. Matka Tammisaaresta talvikotiin Porvooseen otti valoisan ajan lyhentyessä kaksi päivää. Perjantaina, toisena purjehsupäivänä 27.10. oli varsinainen ajolähtö, matka Katajanokalta Porvooseen, jotta ehdittäisiin ennen pahimpia myrskjä. Lopulta kävi hyvin mutta kyllä jännitti.
Viikkoa myöhemmin lumituiskuissa onnittelimme päätöstämme viedä vene turvaan ajoissa.
Joonas Lehtipuu saattelee kannella veljenpoikaani Matti Niemistä, joka lähti mukaan kipparin avuksi. Atte asettelee sisällä plotteria ja merikarttoja valmiusasemiin. Minun tehtäväkseni jäi hakea autolla läpimärät miehet Porvoon satamasta.
Sinne menivät uhkaavien pilvien alla – äideille ei uskallettu etukäteen edes kertoa.
