Komissiolta tammikuussa monta EU:n energiapolitiikan aloitetta
Komission energiapääosasto julkaisee 10.01.07 noin kymmenkohtaisen energiapaketin. Kyseessä on energiakomissaari Andris Piebalgsin tärkeänä pitämä paketti, jonka keskeinen asia on EU:n strateginen energiakatsaus. Komission ympäristöpääosasto on sittemmin halunnut ajoittaa energiaan vaikuttavan ilmastopoliittisen aloitteensa samaan päivään. Tammikuun MEGAenergiapäivänä on odotettavissa seuraavia energia- ja ilmastoaloitteita:
EU:n strateginen energiakatsaus. Sisältää tietoja mm. EU:n energiaulkosuhteiden ja tuontiriippuvuuden kehittymisestä sekä EU:n energialähdevalikoiman kehittymisestä. EU:n strategista energiakatsausta aletaan tehdä vuosittain kevään huippukokousta varten.
Uusiutuvien energialähteiden pitkän aikavälin suunnitelma (RES Roadmap). Tämän pelätään tuovan EU:lle uusia RES-osuustavoitteita (noin vuodelle 2020). EU:lla on tällä hetkellä koko yhteisöä koskeva RES-osuustavoite vuodelle 2010.
Uusiutuvien sähködirektiivin (RES-E) toteutumisen arvioraportti. Tällä on heijastumia edelliseen. RES-E direktiivi sisältää maittan suuntaa-antavia osuustavoitteita RES-sähkölle v. 2010. Ydinkysymys on, salliiko se edelleen erilaiset RES-edistämiskeinot jäsemaissa, vai ajaako harmonisoituja menetelmiä (vihersertifikaattikauppaa tai syöttötariffeja).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmityksessä ja jäähdytyksessä (RES-H/C) direktiiviesitys.
Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma. Sisältää mm. energiakäytön 20% leikkaustavoitteen v.2020 ja ehdotuksen valkoisten sertifikaattien kauppajärjestelmästä.
Kestävän kehityksen hiili (Sustainable Coal) tiedonanto. Sisältää pääosin CO2:n talteenottoa ja varastointia eli CCS, johon EU:n lisäksi ovat panostamassa mm. USA, Kiina, Australia ja Kanada. Komissio on esittänyt CO2:n poistoa pakolliseksi kaikille EU:n hiililaitoksille 2020 mennessä.
Tiedonanto ydinvoiman taloudellisista kysymyksistä (Illustrative Nuclear Programme, PINC).
Lopulliset tulokset EU:n kaasu- ja sähkömarkkinoiden kilpailua koskevasta sektoriselvityksestä.
Prioriteettisuunnitelma sähkö- ja kaasuverkkojen liittämisestä (Priority Interconnection Plan, PIP).
Raportti liikenteen biopolttonesteisiin liittyvän direktiivin implementoinnista ja esitys täydentäväksi direktiiviksi.
Post-2012 ilmastopolitiikan Vihreä Kirja. DGENV:n aloite.
Vaikka EU:lla ei ole toimivaltaa energiapolitiikassa, em. lista osoittaa, että EU pystyy vaikuttamaan monella – ja yhä useammalla – eri tavalla jäsenmaiden energiapäätösten reunaehtoihin ja jopa polttoainevalintoihin, joiden kohdalla muistutetaan aina subsidiariteetista ja jäsenmaiden suvereniteetista.
Maaliskuussa julkaistun energiapolitiikan vihreän kirjan jälkeen puheet EU:n yhteisen energiapolitiikan – ja varsinkin yhteisen energiaulkopolitiikan tarpeesta ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Suomen kansallinen – ja yksittäisen yrityksen liikkumavara on vaarassa kaventua. Silti Suomi on EU-pj -kaudellaan toistanut kritiikittömästi EU:n liturgiaa yhteisen/yhtenäistetyn energiapolitiikan tarpeesta ja yhdellä äänellä (one voice) puhumisesta mm. venäläisten suuntaan. Yhden äänen puheessa sanavalta annetaan Brysseliin, kun taas parempi käsite sama ääni (same voice) antaa yksittäisille maille ja yrityksillekin puheoikeuden.
Komission High Level Group julkaisi raportin EU:n energiatulevaisuudesta
Komission High Level Group (kilpailukyky, energia, ympäristö) julkaisi lokakuun lopussa toisen vaiheen työstään raportin, jonka teemoina olivat EU:n pitkän ajan (2030-2050) energiatulevaisuus sekä investoinnit sähköntuotantoon ja energiatehokkuuteen. (Second report of the High Level Group on Competitiveness, Energy and the Environment: Contributing to an integrated approach on competitiveness, energy and environment policies.)
Kantavana ajatuksena raportissa oli se, että energiapolitiikalla on kolmijakoinen tavoite: vahvistaa kilpailukykyä, turvata energian saatavuus ja toimitusvarmuus sekä vastata ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Nämä kaikki osatavoitteet pyritään sovittamaan yhteen.
Raportista tuli eri tahojen (komission, jäsenmaiden, elinkeinoelämän, viranomaisten, ay-liikkeen ja ympäristöjärjestöjen edustajien) näkemysten kompromissi. Eniten aiheutti ristiriitaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden sekä kilpailukyvyn keskinäiset painotukset, eri energiamuotojen ja etenkin ydinvoiman rooli, määrällisten tavoitteiden asettaminen sekä ns. markkinaperusteiset ohjauskeinot.
Eurelectric ja WWF tulkitsivat työn tuloksia siten, että HLG tukee nopeita päätöksiä EU:n post-2012 päästöleikkausten päättämiseksi ja päästökauppamekanismin pysyttämiseksi. EU:n energiavaltainen teollisuus oli aivan vastakkaisilla linjoilla.
HLG:n seuraavat teemat ovat energiaintensiivisen teollisuuden inovaatiot ja teknologianäkymät sekä ympäristölle haitalliset tuet.
IEA:n World Energy Outlook 2006
International Energy Agency (IEA) julkaisi World Energy Outlook -skenaariot 7.11.2006. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2030. IEA:n perusskenaario perustuu kesään 2006 mennessä tehtyihin poliittisiin päätöksiin. Tiukemman ilmastopolitiikan skenaariossa tällä hetkellä harkinnassa olevat toimenpiteet energian toimitusvarmuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on oletettu päätetyiksi.
IEA:n perusskenaariossa maailmanlaajuinen primäärienergian kulutus kasvaa 53 % vuosina 20042030. Yli 70 % kasvusta tulee kehitysmaista (erityisesti Intiasta ja Kiinasta). Maailman tunnistetut ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat energiavarat riittävät kattamaan kulutuksen vuoteen 2030 saakka ja fossiiliset polttoaineet säilyttävät asemansa pääasiallisena energianlähteenä. Vuosien 2005-2030 aikana koko energiasektorille tehtävät maailmanlaajuiset investoinnit ovat yhteensä 20 192 miljardia USD (2005 rahassa). Lähes puolet investoinneista tehdään kehitysmaihin.
Sähkön kulutuksen maailmassa ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä, vuosittaisen kasvun ollessa keskimäärin 2,6 %. Kulutus kasvaa nopeimmin Kiinassa ja Intiassa. Hiilen suhteellinen osuus sähköntuotannon polttoaineena kasvaa, kaasun kohonneen hinnan ja Aasian kasvavan sähkön kulutuksen vuoksi. Perusskenaariossa ydinvoimakapasiteetin ennustetaan kasvavan nykyisestä 368 GW:stä 416 GW:n vuoteen 2030 mennessä, mutta ydinvoiman suhteellinen osuus sähkön tuotannossa pienenee 16 %:sta 10 %:iin.
Sähkön tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kasvavat kahdella kolmasosalla vuoteen 2030 mennessä (2004: 10587 Mt -> 2030: 17680 Mt). Kiinan ja Intian osuus kasvusta on 60 %. Sähkösektorille (tuotanto, siirto, jakelu) vuosina 2004 – 2030 tehtävät investoinnit ovat yhteensä 11 276 mrd USD, josta Kiinan osuus on runsas neljännes. Sähkön tuotannon reservimarginaalien romahtaminen ja kapasiteetin vanheneminen lisäävät investointitarvetta OECD-maissa.
Tiukemman ilmastopolitiikan skenaariossa sähkön tuotanto on 12 % alempi kuin perusskenaariossa, pääosin lisääntyneen energiatehokkuuden seurauksena. Uusiutuvien energialähteiden, ydinvoiman sekä CHP:n suhteelliset osuudet ovat korkeammat. Ydinvoimakapasiteetin ennustetaan kasvavan 519 GW:hen vuoteen 2030 mennessä. Fossiilisia polttoaineita hyödyntävän tuotannon tehokkuus on korkeampi. Maailman sähköntuotannon CO2-päästöt ovat 22 % pienemmät kuin perusskenaariossa. OECD-maissa sähkön tuotannon päästöt ovat 6 % alhaisemmat kuin 2004.
