LEHDISTÖTIEDOTE 24.10.06 , julkaisuvapaa
KORHOLA KYSYY, EDISTÄÄKÖ GREENPEACEN KÄYTTÖ "TEKORAAJANA" YMPÄRISTÖN ETUA
MEP Eija-Riitta Korhola kysyy EU:n komissiolta tänään päivätyssä kirjallisessa kysymyksessään, onko YLEn aamutelevision eilen esiintuoma käytös komission normaalia toimintapolitiikkaa ja edistääkö sellainen hyvää ympäristöajattelua.
Suomen Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall kertoi taannoin radiohaastattelussa (Radio Vega, 16.10.) EU:n komission pyytävän toisinaan Greenpeacelta apua: "Se mikä harvemmin muistetaan on, että EU-komissio tasaisin väliajoin ottaa meihin yhteyttä ja pyytää meitä puuttumaan tilanteeseen kun heillä itsellään, kun komissiolla itsellään ei ole valtuuksia tai sanotaanko mahdollisuuksia pysäyttää ympäristörikoksia. Tätä on sattunut monta kertaa."
Hämmästyttävä lausunto nostettiin esiin Ylen aamutelevisiossa(Yle tv 1, 23.10.), jossa Sjövall tarkensi, että kontaktit tulevat suoraan yksittäisiltä komission virkamiehiltä, ja että hän ei tarkoittanut niinkään yhteydenottoa komissiolta instituutiona.
– Oli kyseessä komissio tai sen yksittäiset virkamiehet, asetelma herättää huolen komissiossa vallitsevasta kulttuurista, joka Greenpeacen mukaan on "vakiintunut käytäntö", ihmettelee Korhola. – Se herättää kysymyksen, ovatko komission virkamiehet ylittäneet toimivaltuutensa vai tukeeko komissio tämänlaista yhteistyötoimintaa. Katsooko komissio, että tällaisella toiminnalla yhteiskunnan eri toimijoiden luottamus viranomaisen puolueettomuuteen tulee turvatuksi?
Korhola korostaa huolensa nousevan ennen muuta ympäristösyistä ja siitä millainen asema ympäristölainsäädännöllä lopulta on: – Jos komissio ei löydä keinoja puuttua tilanteeseen, silloin oikeampi tapa olisi sopia jäsenvaltioiden kanssa uusista toimintatavoista tai uusia lainsäädäntöä parlamentin kanssa, Korhola sanoo.
– On vaikea kuvitella, että tällainen "tekoraajan" käyttäminen edistäisi ajatusta siitä, että ympäristörikos on rikos siinä kuin muutkin rikokset, kuten esimerkiksi talousrikokset, tai että EU edistää laillisuutta. Kansalaisjärjestöjen toisinaan käyttämät laillisuuden rajoilla tai sen ulkopuolelle jäävät keinot synnyttävät ajatuksen siitä, että ympäristöasioita ei voida hoitaa normaalin laillisen yhteiskunnan puitteissa: silloin lopullinen ratkaisu jää sen varaan, kenellä on näyttävin kampanja tai suurimmat lihakset, Korhola korostaa.
– Ympäristötyön kannalta tällainen tilanne ei ole terve, ja mielestäni se vääristää kilpailua laillisesti ja vastuullisesti toimivien yritysten kannalta. Lisäksi oikeusturva kärsii: entä jos virkamies ymmärsi väärin tai Greenpeace kuuli väärin – mihin instanssiin voi yritys valittaa jos se kärsii perusteettomasta "kenttätuomiosta"?