Lämmin syystervehdys Strasbourgista
Poliittinen syyslukukausi alkoi noin kuukausi sitten ja työt ovat kesän jälkeen lähteneet vauhdilla liikkeelle. Kyseessä lienee meppiurani 86. matka Strasbourgiin. Kun ottaa huomioon matkat, noin kahdeksan tuntia suuntaansa, voi ymmärtää, miksi useimmat meistä haluaisivat kokoontua vain Brysselissä.
Kesän vietin perheen kanssa kokonaan kotimaassa mökkiä remontoiden. Löysin itsestäni kiitettävän innokkaan, ehkä liiankin työintoisen nikkarin. Kesän lopussa tajusin tehneeni työtä aamusta iltaan – Porin jazziin suuntautunutta viikon pituista venematkaa lukuunottamatta. Täytyi vain uskoa siihen, että toista työtä tehdessä sielu lepää toisesta, kuten Helvi Sipilän kerrotaan sanoneen.
Viime viikolla olin työmatkalla Turkissa, jossa olin ihmisoikeusjärjestö First Step Forumin puheenjohtajan ominaisuudessa Turkin hallituksen vieraana. Tapasimme myös Suomen suurlähettilään sekä lähetystön kakkosnaisen. Olemme jo vuosien ajan keskittyneet uskonnollisten vähemmistöjen asemaan Turkissa, ja iloksemme nähneet myös edistystä. Mm. protestanttisten kirkkojen mahdollisuudet kokoontumiseen ja järjestäytymiseen ovat heidän omien sanojensa mukaan parantuneet huomattavasti. Meidän järjestömme on ollut luomassa näitä yhteyksiä vähemmistökirkkojen ja hallituksen välille.
Tällä viikolla Strasbourgissa parlamentti äänesti Turkki-raportista, jossa käytiin läpi edistystä jäsenneuvotteluissa. Kaikki viittaa siihen, että saavutuksista huolimatta neuvotteluista odotetaan pitkiä. Haluamme Turkin taipuvan Kypros-kysymyksessä, odotamme armenialaisten kansanmurhan tunnustamista. Myös Turkin rikoslain artikla 301 pidetään yleisesti ongelmallisena ja sopimattomana.
Viime vuosien kuuluisat oikeudenkäynnit, esim. Hrant Dinkin ja Orhan Pamukin, on käyty juuri 301 artiklan pohjalta: kyseessä on turkkilaisuuden halventamista koskeva kielto. Niinpä esimerkiksi armenalaisten kansanmurhasta puhuminen on tulkittu halventamiseksi ja täyttänyt rikoksen tunnusmerkit. Se että esimerkiksi Pamuk sai vapautuksen, ei EU:lle riitä. Ongelma ei ole yksittäistapauksissa vaan skandaalimaisessa laissa, joka poikii näitä tapauksia. Tarvitaan oikeutta silloinkin kun syytettynä on tavallinen ihminen eikä media ole asiaa seuraamassa.
Kuluvan syksyn ohjelmaani kuuluvat normaalin parlamenttityön lisäksi ekumeeninen dialogi Bratislavassa, ilmastokokous Nairobissa ja EU:n ja AKT-maiden yhteiskokous Bridgetownissa.Ilmasto- ja energiapolitiikkaa seuraan erityisen tarkasti, sillä olen saanut vastuulleni Euroopan konservatiivipuolueiden energiatyöryhmän vetäjän tehtävät. Olen hyvin innostunut tästä vastuullisesta tehtävästä.
Energiakysymysten voi vain odottaa nousevan keskeisemmiksi politiikassa, siitä pitää huolen sekä ilmastohaaste että energian saatavuuskysymykset. Ensi talvi on Suomessakin hyvin jännittävä, jos tulee kovat pakkaset. Meneillään on ennätyskuiva vuosi, mikä näkyy pohjoismaisen vesivoiman saatavuudessa.
Kesällä alkanut puolueen varapuheenjohtajuus ei ole ainakaan vähentänyt kiireitäni, sillä olen yrittänyt kiertää ahkerasti kenttää puhujamatkoilla. Se on ollut yllättävän mieluisaa puuhaa. Seuraava puoli vuotta onkin ankaraa kiertämistä, sillä teemme maaliskuun vaaleihin kaikkemme.
Tämän viestin olen tapani mukaan lähettänyt kaikille teille, jotka tavalla tai toisella olette olleet sähköisissä tekemisissä kanssani, tilaamalla uutiskirjeen, joku myös ehkä annettuaan kolumnipalautetta, toinen moitittuaan/kehuttuaan äänestyskäyttäytymistäni. Jos et halua näitä katsauksia, lähetä viesti niin korjaamme tilanteen.
Lämmin kiitos jälleen kaikista saamistani viesteistä, ne ovat tuottaneet iloa. Tervetuloa jälleen lukemaan www.korhola.com, josta voit lukea paljon lisää, mm. nettipäiväkirjaa, kolumneita ja tiedotteitani. Liitän loppuun vielä Nykypäivässä ilmestyneen kolumnini, joka liittyy sekin energiakysymyksiin.
Eija-Riitta.
Kun kaikki intoilevat
Asem-kokouksen aikana Suomessa näyttävästi Millennium-palkittu Shuji Nakamura lausui Suomen-vierailullaan rajun heiton: "Kaikki intoilevat nyt biopolttoaineista, mutta biomassan hyötysuhde on vain 0,2 prosentin luokkaa."
Suomalaispoliitikkojen kannattaisi nyt kuunnella professorin lausuntoa tarkkaan. Äänessä oli todellinen energiatehokkuuden toivo, jonka kehittämillä led-valoilla on mahdollisuus leikata sähkökulutusta tuntuvasti. Kolmekymmentä prosenttia maailman sähkönkulutuksesta menee valon tuottamiseen, ja teoriassa ledit voisivat pudottaa osuuden murto-osaan, hehkutti näkymiä myös uusin Tekniikka ja talous.
Nakamuralta odotetaan lisää, sillä hänen puolijohdelöytönsä saattaa mullistaa myös liikenteen: sen avulla voidaan tuottaa vetyä autojen polttoaineeksi. Vety on ihannepolttoaine, josta ei synny saasteita. Ongelma vain on, ettei sitä ole. Se täytyy tehdä.
Toistaiseksi realistisimpina on pidetty suunnitelmia tuottaa vetyä ydinvoimalla tai tuulivoimalla. Nyt Nakamuran puolijohde hajottaa vettä auringonvalon avulla suoraan, ilman sähköä. Menetelmä ei tuota hiilidioksidia, eikä siinä tarvita vaarallisia kemikaaleja. Suunnitelmat ovat vasta alussa eikä kaupallisia mahdollisuuksia ole selvitetty, mutta itse tekniikka toimii moitteettomasti Suomessakaan mikään ei estäisi sen hyödyntämistä. Talon katolla voisi olla vetyä tuottava laitteisto, joka tuottaa polttoainetta asukkaiden autolle. Pitemmällä aikavälillä Nakamura uskoo hyötysuhteen nousevan 40 prosenttiin.
Tässä valossa Nakamuran biopolttoaineheitto panee ajattelemaan sitä, mitä lainsäätäjän todella kannattaa säätää ja mitä ei. Jos emme ota huomioon tekniikan kehitystä vaan sidomme maailmanparantamisemme olemassa oleviin vaihtoehtoihin nimeämällä ne, olemme vaarassa tehdä lainsäädäntöä, joka on jo syntyessään vanhentunutta. Tavoitteiden sijasta jumitutaan keinoihin.
Siksi etanolin käyttöpäätös liikennepolttonesteissä ja niihin liittyvistä investointituista panee miettimään. Se ei vähennä hiilidioksidipäästöjä eikä merkittävästi riippuvuutta tuontienergiasta, sillä lannoitteiden energia on maakaasupohjaista. Päätös tulee vaatimaan mittavia lisätukia maataloudelle.
Kun päätöstä ei ole sidottu varsinaiseen ongelmaan, kasvihuonekaasujen kokonaistaseeseen,se ei sisällä kannusteita tehdä päästöjä oikeasti vähentäviä tuotteita kustannustehokkaasti. Nyt lakiin tuleva tapa ei huolehdi kuin siitä, että polttoaineessa on "biokomponenttia" tietty määrä, päästöistä viis.
Lainsäätäjä tuskin on niin kaukoviisas, että pystyy sanomaan, mikä polttoaine on tulevaisuudessa päästö- ja kustannustehokkain. Olisikin fiksumpaa antaa kehittäjille vapaus; kehityksen suunnan ohjauksen pitää vain tapahtua oikeilla argumenteilla.
Tässä suhteessa Raimo Sailaksen taannoinen kritiikki uskonnollisen hurmoksen piirteitä saaneesta bioenergiakeskustelusta on aivan paikallaan. On syytä tarkkaan tutkia aineen todellista hiilidioksiditasetta ja ekotehokkuutta, ennen kuin bio-etuliitteestä riemastutaan. Tätä Kokoomuskin on bioenergialle sinänsä myönteisissä kannanotoissaan aina korostanut.
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja Euroopan EPP:n energiatyöryhmän vetäjä.
