Sailaksen kritiikki on paikallaan
"Valtiosihteeri Raimo Sailaksen kritiikki bioenergiakeskustelusta on paikallaan, varsinkin mitä tulee biopolttoaineisiin. Niiden kohdalla on syytä tarkkaan tutkia aineen todellista hiilidioksiditasetta ja ekotehokkuutta, ennen kuin bio-etuliitteestä riemastutaan", sanoo Kokoomuksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola.
"On myös syytä tarkentaa käsitteitä. Suomi on bioenergian johtava mallimaa Euroopassa, emmekä suinkaan jumboja, niin kuin usein poliittisissa piireissä syytetään. Tämä on paljolti puunjalostusjätteensä hyvin hyödyntävän metsäteollisuuden ansiota. Sen sijaan tieliikenteen biopolttoaineissa Suomi ei ole EU:n asettamissa tavoitteissa. Toisaalta nykyprosesseilla tuotettu bioetanoli ei toistaiseksi aina olekaan hiilidioksiditaseeltaan ympäristöystävällistä, varsinkaan pohjoismaisen peltopohjaisen energian kohdalla. Siksi olisikin olennaista panostaa tarkkaan valittuihin tutkimusaloihin uusien tuotantomenetelmien kehittämiseksi"
Kokoomus ei ole Korholan mukaan koskaan osallistunut biopolttoaineiden kritiikittömään hurmokseen. "Kaikissa kannanotoissamme toivomme lisää yhteiskunnan panostusta niiden kehittämiseen ja tutkimukseen, mutta samalla olemme koko ajan vaatineet niiden hiilidioksiditaseen selvittämistä koko elinkaaren ajalta. Tavoitteenamme on saada markkinat aidosti ympäristön kannalta edullisille ns. Toisen sukupolven biopolttoaineille, ja tämä vaatii satsausta sekä kysyntään että tutkimuksen."
Sen sijaan Sailaksen kommentti risujen keräämisestä vaatii Korholan mielestä tarkennusta. "Tutkimus ei tue näkemystä, jonka mukaan hakkuutähteet ja risut kannattaisi jättää ravinnoksi kasvavalle metsälle. Edullisempaa olisi kerätä risut ja antaa uudelle istutukselle kasvutilaa. Ravinteet olisi parasta lisätä vasta muutaman vuoden päästä kasvavalle metsälle esimerkiksi tuhkan tai risuhakkeen muodossa. Jos risut jätetään lahoamaan metsään, tällaiset ravinnekeskittymät joutuvat helposti myös vesistöihin."
Siksi viime aikoina yleistynyt risutukkipaalaus on Korholan mukaan erinomainen innovaatio sekä energian talteenoton että metsien hyvinvoinnin kannalta.
