KIRJALLINEN KYSYMYS E-1528/06
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle
Aihe: Mahdollinen typenoksidien NOx-päästökauppa
EU:n ilmanlaatustrategian, CAFE-ohjelman, pohjalta tullaan määrittämään vuoden 2020 päästökatot tietyille päästöille. Näitä ovat mm. rikkidioksidi SO2, typenoksidit NOx ja pienhiukkaset PM 2,5. Päästökattoja varten tehtävät mallinnusajot on tarkoitus suorittaa vielä tänä vuonna. Jo nyt on oletettavissa, että päästökatoista tulee niin alhaiset, että monilla jäsenmailla tulee olemaan suuria vaikeuksia niitä saavuttaa. On myös arvioitu, että typenoksidien päästökatto tulee olemaan haastavin.
Saamieni tietojen mukaan komissio selvittää parhaillaan päästökaupan käynnistämisen mahdollisuutta ainakin juuri typenoksidien osalta, mutta selvitykset ovat vielä alkuvaiheessa.
Joidenkin arvioiden mukaan typenoksidikaupan vaikutus sähkömarkkinoihin tulisi olemaan suunnilleen samankaltainen kuin CO2-päästökaupan vaikutus tällä hetkellä.
Kuitenkin tällä hetkellä käynnissä olevan päästökaupan on havaittu vaikuttavan negatiivisesti EU:n kilpailukykyyn. Palautteen mukaan EU:n päästökauppajärjestelmä häiritsee energiamarkkinoita ja kansallisia ilmastostrategioita sekä nostaa tarpeettomasti sähkön hintaa. Hinnannousu on erityisen vakava EU:n energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja vaikuttaa myös muihin sähkönkäyttäjiin.
Näkeekö komissio, että nyt haluttujen uusien päästövähennysten saavuttamiseksi voisi olla muita vaihtoehtoisia keinoja kuin uusi päästökauppa, jotta vastaavilta negatiivisilta vaikutuksilta sähkömarkkinoihin voitaisiin välttyä? Onko komissio tutkinut nyt kaavaillun instrumentin käytön mahdollisia markkinavaikutuksia yleisesti, ei vain arvioiden sitä, mikä on varsinaisten päästövähennysinvestointien minimikustannus ja miten siihen voitaisiin päästä?
E-1528/06FI
Komission jäsenen Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(6.6.2006)
Ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian mukaan ilman pilaantumisen vähentymistä koskeviin väliaikaisiin terveys- ja ympäristötavoitteisiin liittyvät hyödyt ovat merkittäviä. Pelkkien terveyshyötyjen on osoitettu olevan 620 kertaa suurempia kuin niihin liittyvät kustannukset. Strategian toteuttaminen edellyttää lisävähennyksiä rikkidioksidin (SO2), typenoksidien (NOx), haihtuvien hiilivetyjen, ammoniakin ja primaarihiukkasten päästöissä vuoteen 2020 mennessä.
Komissio tarkastelee parhaillaan useita mahdollisia välineitä, joilla tarvittavat päästövähennykset voitaisiin toteuttaa. Sekä yhteisön että jäsenvaltioiden toimenpiteille on tarvetta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Komission tarkastelemia keinoja ovat muun muassa markkinavetoiset välineet, kuten SO2:n tai NOx:n päästökauppa tai niihin liittyvä verotus, ja sääntely, joka voisi kohdistua kiinteiden ja liikkuvien lähteiden päästöstandardeihin. Näiden selvitysten tulokset tulevat sisältymään komission mahdollisesti tekemien ehdotusten vaikutustenarviointeihin.
Komissio ei ole parlamentin jäsenen kanssa samaa mieltä siitä, että päästökauppa sinällään vaikuttaisi haitallisesti Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn. On huomattava, että kaikkeen ympäristöalan sääntelyyn liittyy jonkin verran kustannuksia. Hiilidioksidin päästökauppa valittiin käyttöön juuri näiden kustannusten minimoimiseksi. Yhdysvalloissa on käytetty laajassa mitassa NOx- ja SO2-päästökauppaa lähes kaksikymmentä vuotta, eikä sen ole todettu vaikuttaneen haitallisesti Yhdysvaltojen teollisuuden kilpailukykyyn. Päinvastoin päästökauppaa pidetään erittäin kustannustehokkaana ympäristöalan keinona, jolla voidaan tasapainottaa teollisuuden kilpailukyvyn ja tiukkojen ympäristövaatimusten välistä suhdetta.
Lopuksi olisi huomattava, että monet jäsenvaltiot käyttävät jo taloudellisia välineitä, kuten päästökauppaa, kontrolloidakseen NOx- ja SO2-päästöjä kansallisella tasolla. Komissio tarkastelee kaikkia mahdollisia välineitä, joiden avulla voitaisiin parantaa ilman laatua, ja esittää jatkossa näiden selvitysten perusteella konkreettisia ehdotuksia EU:n tasolla ilmansaasteiden päästöjen vähentämiseksi.
