Euroopan Parlamentti ja neuvosto pääsivät tiistaina 2.5. käydyssä sovittelussa kompromissiin Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin. Sovittelua raportöörinominaisuudessa johtanut MEP Korhola ilmaisee tyytyväisyytensä luopputulokseen. "Paransimme taas instituutioiden läpinäkyvyyttä delegoimatta kuitenkaan valtaa pois vähemmän läpinäkyville tahoille."
Korhola pitää lopputulosta hyvänä ja tasapainoisena ja on tyytyväinen etenkin siihen, että parlamentin sovitteludelegaatio hyväksyi sen yksimielisesti. Parlamentin linjan mukaisesti kansalaisten vaikuttamisaikaa pidennettiin ja EY-instituutioiden velvollisuutta avata arkistojaan kasvatettiin.
Ongelmallisimmiksi kohdiksi sovittelussa muodostuivat ympäristötiedon saatavuutta koskevat esitykset. Niiden osalta lopputuloksessa sovellettiin EY-instituutioiden asiakirjojen julkisuutta koskevaa säännöstä 1049/2001. Lähestymistapa on näin johdonmukaisesti sama kaiken informaation suhteen.
Yleisön osallistumisen osalta kompromissi ulottaa kansalaisten osallistumisen myös pankkitoiminnan suunnitelmiin ja ohjelmiin. Lähinnä kyseeseen tulevat Euroopan investointipankin toimet. Muutoksenhaun osalta parlamentin onnistui pidentää kansalaisjärjestöjen muutoksenhakuoikeutta neljästä kuuteen viikkoon.
Århusin sopimus hyväksyttiin 1998 YK:n Euroopan talouskomissiossa. Sopimuksen kolme pilaria koskevat ympäristötiedon avoimuutta, yleisön osallistumisoikeutta eli kuulemista ja oikeutta muutoksenhakuun. Näistä kaksi ensimmäistä ovat jo aiemmin läpäisseet yhteispäätösmenettelyn sovitteluineen, viimeinen näyttää tällä hetkellä jäävän kesken jäsenmaiden osalta. Nyt kaikki kolme pilaria siis ulotettiin EU:n omiin instituutioihin.
Euroopan parlamentti on tehnyt työtä Århusin sopimuksen kanssa vuodesta 2000, jolloin se sai komission direktiiviesityksen sopimuksen ensimmäisestä pilarista – kansalaisen oikeudesta ympäristöä koskevaan tietoon. Kaikissa mietinnöissä raportöörinä toiminut Korhola huomauttaa, että parlamentin linja on ollut koko ajan kunnianhimoinen ja kansalaisen osallistumista puolustava. Samalla Korhola on pyrkinyt luomaan linjaa, jolla vältettäisiin turhaa muutoksenhakua oikeudessa.
