Maaseudun tulevaisuuden artikkeli biopolttoainekannanotostani (15.03.2006) antoi turhaan liian synkän kuvan kokoomusmeppien asenteesta bioenergian kehittämiseen. Toivomme suomalaisen maatalouden säilyvän elinkelpoisena, ja bioenergian kehittäminen on osaltaan edistämässä sitä. Suomessa keskustelua on vauhdittanut myös tulossa oleva sokerijuurikkaantuotannon dramaattinen väheneminen EU:n sokeriuudistuksen myötä. Biopolttoaineessa voisi olla mahdollisuus myös näille tiloille.
On kuitenkin tärkeää, ettei Suomessa hurahdeta ympäristöpolitiikan trendivirtauksiin kevyin perustein. Peltoenergian edistämiseen on monta hyvää syytä, mutta ilmastopolitiikkaan vetoaminen johtaa kuitenkin harhaan niin kauan kuin etanolilitran hiilidioksiditase on heikko tai jopa negatiivinen. Näin valitettavasti on pohjoismaisen peltopohjaisen etanolin kohdalla.
Ilmaston kannalta fossiilisten polttoaineiden käyttöä olisi tärkeä vähentää mahdollisimman paljon. EU:n ongelma biopolttoaineiden kohdalla toistaiseksi on, että CO2-tasevaikutus lasketaan vain loppukäyttäjän osalta eikä polttoaineen tuottamisessa syntyneitä päästöjä ole otettu huomioon.
Tästä syystä biopolttoaineista synnytetty kuva on liian ruusuinen ja ilmastonsuojelun kannalta harhaanjohtava. Valitettavan usein todellisuus on vain päästöjen siirtämistä putkesta toiseen. On välttämätöntä muuttaa käytäntöä siten, että kaikkien biopolttoaineiden kohdalla koko elinkaari otetaan huomioon, ja arvion tekee puolueeton taho.
Kun toisaalta Ruotsi on monessa yhteydessä nostettu esiin biopolttoaineiden mallimaana, on vaikea nähdä mitä ympäristöystävällistä siinä on, että etanolia tuodaan kaukaa Brasiliasta, jossa sitä tuotetaan hyvinkin epäekologisin keinoin. Kyseistä ilmiötä on ehkä syystäkin kutsuttu tämän ajan ekokolonialismiksi.
Vihreät ovat viime aikoina moittineet Suomen olevan häntäpäässä bioenergian käytössä. Tämä väite perustuu käsitesekaannukseen. Liikenteen biopolttonesteiden kohdalla olemme häntäpäässä, mutta bioenergiaa kokonaisuutena tarkastellen näin ei voi sanoa. Itse asiassa Suomi on bioenergian käytön johtava maa. Puunjalostusteollisuutemme käyttää erittäin tehokkaasti jätteensä bioenergiantuotantoon. Haketta käytetään merkittäviä määriä. Myös turvetta, joka uusimman tieteellisen tutkimuksen mukaan ei suinkaan ole fossiilinen vaan hitaasti uusiutuva biomassa, käytetään hyvin tehokkaasti. Lisäksi meillä on erityisen hyvät tulevaisuudennäkymät biokaasutuksen alalla. Se on toivon mukaan noususuunnassa energiantuotannossa ekologisuutensa vuoksi. Biokaasun käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat, siitä voidaan tuottaa lämpöä, sähköä tai käyttää polttoaineena autoissa ja maatalousajoneuvoissa. Maatiloilla biometanoidusta lietteestä saatavan lämmön ja sähkön avulla saavutetaan huomattavia säästöjä. On mahdollista päästä jopa täyteen energiaomavaraisuuteen, niin että kaikki tilalla kulutettu sähkö ja lämpö tuotetaan itse. Lisäksi tutkimus viittaa siihen, että peltokasvien kaasuttaminen olisi hiilidioksiditaseeltaan etanolia edullisempaa.
Pahoittelen, että kommenttini lannoitteiden käytön mahdollisesta lisäämisestä energiakasvien tuotannossa tuli tulkituksi liikaa Suomea koskevaksi – en itse ollut riittävän täsmällinen. Ympäristönormeja tarkkaan noudattavaa suomalaista maanviljelijää on syyllistetty liikaakin, enkä halua olla sitä yhtään lisäämässä. Huoleni on yleisempi Itämeren tilaan tulee ratkaisevasti vaikuttamaan mm. se, mihin suuntaan etenkin uusien EU-jäsenten maataloutta kehitetään.
Eija-Riitta Korhola, europarlamentaarikko
