MUISTIO 16.02.06
Elina Karjalainen, Kai Mykkänen
Kärjistäen: nyt on kyse vain ensimmäisestä parlamentin äänestyksestä, meni läpi 394 215 vastaan. 33 äänesti tyhjää. Direktiivistä tulee uusi ehdotus komissiolta, joka tulee sekä neuvostolle että parlamentille. Kyse ei ole siis viimeisestä muotoilusta vaan parlamentin kannasta nyt olevaan direktiivin muotoiluun. Tämän jälkeen komissio käsittelee direktiiviä ja julkaisee uuden ehdotuksen. Parlamentin laaja tuki sitoisi direktiivin jatkokäsittelyä paremmin parlamentin tahdon mukaiseksi. Mikäli parlamentti hajoaa, antaa se komissiolle laajemman mahdollisuuden puuttua asiaan.
-Ongelma on ollut palveluyrittämisen aloittaminen toisessa jäsenmaassa, joka on erittäin kallista ja byrokraattista. Tähän yritetään saada helpotusta palveludirektiivin muodossa. Alkuperäinen tavoite oli saada neljästä vapaudesta viimeinenkin yhden kokonaisdirektiivin alle. Palvelut 50 70 % alueen BKT:sta, direktiivi voisi synnyttää jopa 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Tilastot vaihtelevat tilaston tehneen instanssin mukaan.
-Valiokunnan äänestyksessä poistettiin: yleishyödylliset palvelut, terveyspalvelut, uhkapelit, audiovisuaaliset palvelut, oikeudelliset palvelut, notaarit ja verotus.
-EPP-ED ryhmän ja sosialistien neuvotteluissa poistettiin lisäksi sosiaalipalvelut, vuokratyöfirmat ja turvapalvelut (eli vartijat).
– Täysistunto palautti 16.2. yksityiset terveyspalvelut soveltamisalaan EPP:n ehdotuksesta.
-Direktiiviä sovelletaan konsultointiin, mainostamiseen, rakentamiseen, arkkitehteihin, vähittäiskauppaan, autonvuokraukseen sekä matkailu-, liikunta- ja vapaa-aikapalveluihin. Lähetetyt työntekijät jäivät pois, jonka vuoksi uudet jäsenmaat ovat hyvin pettyneitä.
Art. 16 "alkuperämaaperiaate":
Entinen alkuperämaaperiaate muuttui niin paljon, ettei vanhasta alkuperämaaperiaatteesta voida oikeasti enää puhua. Tällä hetkellä kohdemaan säädöksiä sovelletaan ulkomaisiin palveluntarjoajiin, "mikäli säädökset ovat ei-diskriminoivia, välttämättömiä ja suhteellisia." Eli yksinkertaistaen: jos komission esitys olisi parantanut nykytilannetta, tämä kompromissi vakauttaa EY-tuomioistuimen luoman nykytilanteen. Alkuperämaan lakeja ei noudateta lähtökohtaisesti, vaan ainoastaan silloin, kun kohdemaan säännöt katsotaan kohtuuttomiksi kaupan esteiksi. Periaate tarkoittaa siis sitä, että ruotsalaiseen yritykseen sovelletaan Suomessa Ruotsin lakia, jos Suomen lain soveltaminen estää vapaakauppaa.
Analyysi.
Palveluntarjoaja saa tulla tarjoamaan palveluita kohdemaahan, eikä jäsenmaa saa estää tätä vedoten kuluttajansuojaan tai sosiaalipolitiikkaan. Palveluntarjoaja noudattaa kohdemaan lakeja, mikäli nämä eivät estä vapaakauppaa. Se, milloin kohdemaan lainsäädäntö oikeasti estää vapaakauppaa, jää tietenkin EY-tuomioistuimen (EY-TI) päätettäväksi. Tämä tietää direktiivin toimivuuden ja tarkoituksenmukaisuuden osittaista romuttumista, koska EY-TI:n käsittelyjonot ovat jo nyt pitkät ja monet jäsenmaat osaavat käyttää järjestelmää hyväksi pitkittämällä oman lainsäädännön muutoksia. Tämä taas vaikeuttaa palveluntarjoajien mahdollisuutta tarjota palveluitaan toisessa jäsenmaassa ja siten hidastaa direktiivin alkuperäistä tarkoitusta ja euroalueen talouskasvua.
Yksityisten terveyspalveluiden mukaan saaminen oli hyvä asia. Sosiaalipalveluiden ja julkisesti rahoitettujen terveyspalveluiden poisjäänti oli monen protektionistisen tahon voitto (Ranska, Belgia, Itävalta). Suomi on kannattanut, kuten EPP-ED laajaa markkinoiden vapauttamista. Nyt näyttää siltä, että palveludirektiivin eteenpäin vieminen tulisi Suomen puheenjohtajuuskaudelle, joka on vain hyvä asia. Suomi on suhtautunut kokoajan myönteisesti palveluiden vapauttamiseen toisinkuin Itävalta.
