Euroopan parlamentin jäsen (Eija-Riitta Korhola IL 4.2.) syyttää vihreitä niistä ansiottomista voitoista ja optioista, joita Fortum ja sen johto ovat saaneet päästökaupan myötä. Ilmeisesti Korhola ei seuraa kovin tiiviisti kotimaan politiikkaa, sillä hän ei tiedä sitä, että Suomen hallituksen tehdessä EU:n päästökauppaa koskevia päätöksiä vihreät olivat lähteneet hallituksesta yli vuotta aikaisemmin.
Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen on – muun muassa vihreiden vaatimuksesta – luvannut korjata hallituksen töppäykset päästökaupan toteuttamistavassa. Hän on luvannut panna verolle ns. windfall-voittot eli energiayhtiöiden päästökaupan takia saamat ansiottomat voitot. Voitto kertyy siitä, että päästökauppa nostaa sähkön markkinahintaa vaikka sähköyhtiöt eivät olisi maksaneet päästöoikeuksista mitään.
Maltillinenkin "windfall-vero" voisi tuottaa vuodessa noin 300 miljoonaa euroa. Näillä tuloilla voitaisiin edistää päästöjen vähentämistä lisääämällä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä sekä tarvittaessa myös laskea teollisuuden sähköveroa.
Vihreät kritisoivat jo keväällä 2004 päästökaupan toteuttamistapaa. Silloinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara totesi, että jaettaessa ilmaisia päästöoikeuksia kannattaa ottaa huomioon, että voimayhtiöt siirtävät päästöoikeuden arvon sähkön hintaan vaikka olisivat saaneet päästökiintiöt ilmaiseksi. Hän ennusti myös, että vesi- ja ydinsähkön hinta nousee, vaikka päästökauppa ei koske niitä. Tämä oli myös tiedossa Kauppa- ja teollisuusministeriön laskelmissa. Hallitus siis toteutti päästökaupan tietoisesti tavalla, joka toi sähköyhtiöille ansiottomia voittoja. Lähes miljardi euroa ansiotonta tuloa on valunut voimayhtiöille, mistä Fortumin optiovoitot johtuvat.
Osittain nykytilanteen ongelmat johtuvat siitä, että päästömarkkinat ovat hyvin pienet, koska teollisuudelle on jaettu päästöoikeuksia runsaasti. Sähköyhtiöt voivat käydä keskenään kauppaa pienellä päästöoikeuksien määrällä ja näin vedättää sähkön hintaa. Tätä ongelmaa olisi lievittänyt se, että yrityksille olisi huutokaupattu osa päästöoikeuksista. Näin päästöoikeuksille olisivat muodostuneet aidot markkinat. Tämä mahdollisuus tuli direktiiviin Heidi Hautalan Euroopan parlamentissa tekemästä ehdotuksesta – jota vastaan Eija-Riitta Korhola äänesti.
Taitamattomasti toteutettua päästökauppaa., jonka maksumiehiksi kuluttajat ovat joutuneet, Vihreä eduskuntaryhmä kritisoi viimeksi syksyllä eduskunnan välikysymyskeskustelussa Fortumin optiovoitoista.
Päästökauppa voidaan siis toteuttaa fiksusti tai tyhmästi. Fiksusti toteutettu päästökauppa on kansantaloudelle halvin tapa vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä. EU:n päästökaupan kuuluukin kannustaa yrityksiä vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja myös energian säästöön uuden fiksumman tekniikan avulla.
Kritisoidessaan päästökauppaa Korhola ei koskaan kerro, mikä olisi hänen mielestään se parempi tapa vähentää päästöjä. Hänen linjansa on ilmastonsuojelun jarruttaminen, vaikka kyse on ihmiskunnan suurimmasta uhasta ja vaikka uuden puhtaamman tekniikan kehittäminen on kokonaisuudessaan Nokiaa vastaava mahdollisuus luoda maahamme uusia työpaikkoja, teollisuutta ja vientituloja.
Heidi Hautala
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja (vihr.)
Satu Hassi
Euroopan parlamentin jäsen (vihr.)
