Komissio vastasi Korholan kysymykseen koskien kuuden Tyynenmeren maan ilmastosopimusta

2.1.2006

KIRJALLINEN KYSYMYS E-4363/05
esittäjä(t): Eija-Riitta Korhola (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Kuuden Tyynenmeren maan ilmastosopimus

Kiina, Intia, Yhdysvallat, Australia, Japani ja Etelä-Korea sopivat heinäkuun lopulla yhteistyöstä kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi. Solmittu ilmastosopimus perustuu teknologian kehittämiseen ja siirtoon. Monissa piireissä ilmastoaloite nähdään vaihtoehtoisena lähestymistapana Kioton pöytäkirjan mallisille maakohtaisille päästökiintiöille, ja se voimistaa näkemystä että vuoden 2012 jälkeisen ajan ilmastopolitiikan ei tule olla Kioto-mallin kaltainen. Toiset piirit näkevät tämän olevan Kioto-mallia täydentävä sopimus, jossa tavoite on sama mutta jossa käytetään vain eri keinoja.

Millainen on komission kanta aiheeseen? Näkeekö komissio, että nyt tehty kuuden maan ilmastosopimus voisi toimia täydentävänä tekijänä Kioto-tavoitteiden saavuttamisessa? Miten kuuden maan ilmastosopimus vaikuttaa jatkossa EU:n tuleviin ilmastopolitiikkoihin?

E-4363/05FI
Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(3.1.2006)

Ilmastonmuutos edellyttää kiireellisiä toimia. Sen vuoksi EU pitää arvossa kaikkia hallitusten toteuttamia tehokkaita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Komissio katsoo, että Aasian ja Tyynenmeren maiden välinen kumppanuus on esimerkki yhteistyöaloitteista, joiden avulla edistetään kansainvälisellä tasolla vähemmän hiiltä käyttävää teknologiaa, ja odottaa suurella mielenkiinnolla tulevan ministeritapaamisen tuloksia ja siinä määriteltäviä konkreettisia toimia.

On syytä panna merkille, että kuusi allekirjoittajamaata (Yhdysvallat, Japani, Australia, Kiina, Intia ja Etelä-Korea) korostavat, että niiden välinen kumppanuus ei ole vaihtoehto Kioton sopimukselle. On totta, että neljä kuudesta jäsenestä on ratifioinut Kioton pöytäkirjan. Lisäksi täsmennetään, että aloite täydentää ilmastonmuutosta koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimusta (UNFCCC), aivan samoin kuin esimerkiksi toimintasuunnitelma, josta sovittiin G8-maiden Gleneaglesin huippukokouksessa.

Myös komissio osallistuu moniin vastaavanlaisiin aloitteisiin. Syyskuussa 2005 tehtiin kaksi uutta sopimusta Kiinan ja Intian kanssa ilmastonmuutosta koskevan kahdenvälisen yhteistyön syventämiseksi useilla eri aloilla. Komissio on myös jäsenenä muissa kumppanuuksissa, kuten uusiutuvia energialähteitä and energiatehokkuutta koskeva kumppanuus ja hiilen sitomista käsittelevä foorumi (Carbon Sequestration Leadership Forum – CSLF). Tällaisilla kumppanuuksilla voidaan osaltaan vauhdittaa ilmastoon liittyvän tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn edistymistä. Sillä tavoin ne täydentävät tarpeellisia pakottavan lainsäädännön edellyttämiä toimia, joita ovat esimerkiksi eurooppalainen ilmastonmuutosohjelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi; sen tavoitteena on Kiotossa sovittujen EU:n sitoumusten saavuttaminen.

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *