Ihana viikonloppu takanapäin. Perjantai meni tietenkin töiden merkeissä. Kävin puhumassa parlamentin lobbaamisesta eräässä EU-koulutustilaisuudessa, sitten oli tapaaminen, jonka aiheena oli metsänsuojelu, sen jälkeen Helsingin kirjamessuille. Puhuimme Aleksis Kivi-lavalla Alex Stubbin ja Lasse Lehtisen kanssa aiheesta Eurooppa kirjoissani. Innostuin halaamaan Lehtistä, koska hän tuli antaneeksi todella kauniin lausunnon minun kirjastani: sanoi että sillä on kaunokirjallisia ansioita. Minua ei kai voisi enemmän ilahduttaa. Perjantaina en ehtinyt ostaa kirjamessuilta juuri mitään; etsin sopivan kokoista matkaraamattua, ja siihen aika menikin. Päätin, että tänne täytyy vielä tulla varsinaisille ostoksille.
Minulla on vakava mökkikuume, ja lauantai kului taas siihen harrastukseen eli sopivan etsintään. Monen tunnin ulkoilu oli suuremmoisen rentouttavaa. Erään mökin lähellä oli upea sienimetsä, suppilovahveroita tuli hetkessä muovikassillinen. Illalla nautimme ystävien kanssa suppilovahverocappuccinoa ja saunoimme.
Sunnuntaiaamuna menimme messusta suoraan kirjamessuille – ja voisivatko messut olla hauskemmat? Mahtavia keskusteluja, upeita kirjoja, kahvia ja korvapuusteja, ja divareita. En vieläkään löytänyt
Pilinzskyn Unkarilaisia runoja (tätä Jouko Turkalle poislainaamaani runokirjaa olen etsinyt monta vuotta), mutta muuten teimme monta kiinnostavaa löytöä. Pian kasvun rajat tulevat kirjahyllyissämme vastaan, ellemme löydä sitä mökkiämme. Meillä on jopa wc:ssa kattoon saakka rakennettu kirjahylly.
Hyvät haastattelut ovat kirjamessujen ylellisyyttä. Sauli Niinistö kuului hyviin haastateltaviin; hän ei ole ainakaan toistaiseksi hämääntynyt itsestään eli menettänyt itsekritiikkiään. Lyhyet ja terävät vastaukset kunnioittivat arvostelukykyistä kuulijakuntaa. Asetuimme kuuntelemaan hartaudella myös Olavi Uusivirtaa, Kallion lukion kasvattia, joita nykykalliolaiset haastattelivat Hesarin ständillä. En voi kyllin ylistää Olavin uutta levyä Me ei kuolla koskaan. Vuoden huippu, joka on kuuntelussa joka päivä.
