Keskiviikkoaamun Hesari räväytti kokoomuksen presidenttikampanjan kunnolla käyntiin. Oli hyvä enne, että vasemmistoa normaalisti äänestävä duunariystäväni tuntui pitävän kokosivun mainosta nokkelana, jopa onnitteli siitä. Mutta ei kyse ole vain sanakikkailusta: Saulilla on selvä viesti. Toivon toki että se ymmärretään. Mutta vaikka ei ymmärrettäisikään, teeseille on vaikeampaa väittää vastaan.
Jokin on maailmassa pysyvästi muuttunut globalisaation myötä. Vaikka kuinka toivoisi, vanhat keinot eivät enää tuota hyvinvointia. Nyt vastakkainasettelu herrojen ja työväen välillä tuottaa vain yhteisen tappion. Suomi on keksittävä uudelleen, sanoi Sauli. Meidän on yhteisvoimin tehtävä työtä, samalla puolella, työllisyyden turvaamiseksi.
Omassa työssänihän tämä on aivan ilmeistä. Suomalaista näkökulmaa esille tuomalla poliittiset linjaerot liukenevat yhteisen edun nimissä. Jos onnistun puolustamaan suomalaista kilpailukykyä Brysselissä, sehän merkitsee työläisille työpaikkoja. Siksi oli ihan loogista, että vaaliseminaareissani tukea tuli yhtä lailla ammattiyhdistysliikkeen kuin elinkeinoelämän puolelta.
Cafe Niinistö oli yhdeltä tupaten täynnä. Ja Sauli oli vaikuttava. Eräs toimittaja totesi, että parasta hänessä on rentous tyypistä näkee, että hän nauttii itse kampanjasta, haastamisesta, eikä hänellä ole epätoivoista tarvetta voittaa.
Muutama piikkikin singahti avauksessa. Niinistö haastoi presidentin etsimään uutta työtä Suomeen, sen sijaan että tämä edustaisi. Se oli haaste, joka perustelee itse itsensä, eikä tässä tapauksessa ehdokasta olekaan helppo syyttää populismista, ratsastamisesta teemoilla jotka eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Viesti siitä että presidentin on otettava osavastuu työllisyyden edistämisestä, sisältää uuden tehtävänmäärittelyn. Niinistö viittasi Haloseen, joka on todennut muistuttaneensa yrityksiä yhteiskuntavastuusta. Siinä Niinistö totesi Halosen lähinnä siirtäneen vastuuta eteenpäin.
Huippujuttu oli se, että tasa-arvo on teeseissä mukana. Ehkä näissä vaaleissa päästään myös asiaan. Viime vaaleissa sitä käytettiin yksinkertaistavana vedenjakajana ehdokkaiden välille. Voi perustellusti arvioida, että ay-liike ja vasemmisto ei puheistaan huolimatta ole yhtään enempää liikkeellä sukupuolten välisen tasa-arvon vuoksi kuin toisetkaan ehdokkaat. Tasa-arvo-ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Ammattijärjestöt olisivat halutessaan yhä kykeneviä laittamaan yhteiskunnan polvilleen tässä suhteessa, mutta yksinkertaisetkaan samapalkkakysymykset eivät ole tulleet tyydyttävällä tavalla esille.
Illalla lensin takaisin Strasbourgiin. Osallistuin amerikkalaisen kauppakamarin illalliselle. Tuntui aika sykähdyttävältä tavata ihmisiä, jotka vaikka eivät tunteneet minua, tunsivat työni ja tiesivät tarkkaan millaisia muutosesityksiä Korholan kynästä oli REACHiin tullut.
