Tämä on viimeinen viikko ennen lomaa, mutta tahti ei ole yhtään löystynyt. Löysä fiilis näkyy vain siitä, että olen unohtanut farkut jalkaan koko päiväksi. Yksi syy on paarmanpuremissa, jotka sain viikonlopun mökkireissulla ja nyt paiseet pohkeessa tekevät hameen käytöstä melko tyylitöntä.
Aamu alkoi ranskantunnilla. Vaikeinta on mielestäni kielen fonetiikka – teen valitettavasti liikaa ääntämisvirheitä. Kymmeneltä tuli Hollannin hallituksen laskuun työtä tekevä tutkija, joka on viettänyt viisi vuotta Burmassa selvittämässä, mitä siellä tapahtuu. Burman sotilasjuntta – sitä on vaikeaa nimittää hallitukseksi – kiistää kaiken, mutta maassa on käynnissä järjestelmällinen etninen puhdistus, jolle on kiistattomat todisteet. Kyse ei siis ole vain demokratialiikkeen ongelmista vaan eritoten etnisestä sorrosta, jonka yhteydessä on tapettu satojatuhansia. Tapahtumat muistuttavat suuresti entisen Jugoslavian puhdistuksia, ja ainoa ratkaisu on saada Burma kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan teoista. Raiskaukset ja lasten tappaminen ovat osa tätä järjestelmällistä sotaa.
Yhdeltätoista 3M-yhtiön edustaja halusi tulla puhumaan fluoratuista kasvihuonekaasuista. Ympäristövaliokunta käsittelee syksyllä dkirektiiviä, joka yrittää hillitä kloorifluorihiiilivetyjen käyttöä mm.ilmastointilaitteissa. Yhtiö toivoi, että tiukkaa linjaa sovellettaisiin myös palonestotuotteiden yhteydessä. Totta kai heillä on oma lehmä ojassa mutta mikäs siinä. Jos lehmä on ympäristöystävällinen, lainsäädännön pitää palkita siitä eikä rangaista.
Heti sen jälkeen riensin Ulkoasiainvaliokunnan kokoukseen, jossa Britannian ulkoministeri Jack Straw esitteli puheenjohtajakautensa ulkopoliittisia painopisteitä. Straw oli taas erittäin terävä ja viljeli brittien tavaramerkkiä, hyvää tilannekomiikkaa. Voi miten mantereen poliitikot eroavatkaan briteistä, eivätkä todellakaan brittien tappioksi. Straw totesi muuten ääneen, ettei turvatakuita ole, jos perustuslaillinen sopimus ei astu voimaan.
Kokouksen jälkeen minulla oli hetki aikaa katsella sähköpostia ja iloita siitä, että uusi avustajamme Laura Rissanen on täällä ensimmäistä päivää. Työsuhde alkaa varsinaisesti vasta lokakuussa mutta Laura kävi vähän tahdistumassa uuteen työpaikkaan ja sen menoon Miikan ja minun toimistossa.
Britannian ja Itävallan edustajat neuvostosta tulivat tapaamaan minua Århusin sopimusta koskien, jonka raportoija olen. Siinä vierähti tunti, mutta aihekin on vaikea. Ympäristövirkamiesten lähdettyä kävin hetken läpi sähköpostia, ja sitten pitikin lähteä ympäristövaliokunnan kokoukseen. Paikalla oli brittiläinen ympäristöasioista vastaava valtiosihteeri Margaret Beckett, joka vastaili valiokunnan kysymyksiin Britannian kannasta mm. ilmastomuutospolitiikkaan ja kemikaalistrategiaan. Sen jälkeen pääsimme keskustelemaan komission tiedonannosta ilmastomuutoksen hillitsemisestä. Aikaa oli niin vähän, että sain pettymyksekseni vain kahden minuutin puheenvuoron.
Ilmastokeskustelun jälkeen kävimme nopeasti juomassa Lauran tervetuliaisshamppanjat, ennen kuin minun piti kiirehtiä juna-asemalle Lontoon luotijunaan. Huomenna aamulla tapaan Benazir Bhutton ja marokkolaisen muslimifeministi Latifa Jdhabin. Siitä lisää myöhemmin!
