Aamu alkoi ihmisoikeusvaliokunnan kokouksella, jossa oli kuuleminen Syyrian ihmisoikeustilanteesta. Päivän sähköisin uutinen oli Sauli Niinistön kyllä. Kiinnostavaa on aina uudelleen huomata se, että varsinainen uutinen ylittää tehossaan monin verroin ennakkospekulaatiot. Vaikka etukäteen ajateltiin, että nämä vaalit on ratkaistu samana päivänä, jos Halonen ilmoittaa jatkohalunsa, Niinistön ilmoitus sähköisti tilanteen, ja kaikki tajusivat heti, etteivät vaalit olekaan käyty.
Niinistö siis voitti lehdistötilaisuudessa oman ennakoidun painoarvonsa. Se on karismaattisen poliitikon merkki.
Ehdokaskysymyksestä Kokoomuksessa on puhuttu kauan. Olen aina pitänyt Niinistöä vaikuttavana miehenä, mutta tästä presidenttiajatuksesta en ollut vielä syksyn puolella innostunut. Mielestäni Kokoomus kärsi imago-ongelmasta, jota ei suinkaan lääkittäisi Niinistön kaltaisella kovapintaisen miehen maineessa olevalla ehdokkaalla. Niinistöä itseään en ongelmana pitänyt jos sallitaan tällainen miehen pilkkominen – mutta hänen imagoaan kyllä, etenkin yhdistettynä Kokoomukseen.
Kovapintaisuushan tai Kokoomuksen maine kovien arvojen ajajana lienee se syy, miksi sinivihreästi ajattelevat naiset ovat viime vuosina valinneet jonkin muun puolueen ja puolueen kannatus on vuotanut etenkin vihreisiin, jopa vasemmistoon. Minulla ei ollut mitään syytä pitää Niinistön omaa henkilöä muita kovempana, mutta politiikka on peliä, jossa imago ratkaisee.
Niinistön omien sanojen mukaan Aasian katastrofilla ei ollut vaikutusta hänen päätökseensä, ja hän puhuu varmaan totta. Mutta mielestäni sillä oli ratkaiseva vaikutus imagon kannalta, sillä juuri tuossa yhteydessä Niinistö onnistui ottamaan etäisyyttä siihen valtiovarainministerirooliin, jossa hänet on nähty.
Kun hän esiintyi – muistaakseni 29.12. Erkki Tuomiojan rinnalla tv:ssä, se oli minun kääntymykseni. Vastaukset joissa hän rimpuili irti itselleen tarjotusta roolista tunteiden purkajana kuitenkaan vähättelemättä inhimillistä puolta, osoittivat suurta tunneälyä. Vakuutuin että hänessä on kommunikoijaa, myös murtamaan luutuneet kuvat Kokoomuksesta. Samana iltana päätin että jos hän asettuu ehdolle, teen taatusti töitä sen eteen.
Olen aivan vakuuttunut Niinistön pääsevän jatkoon ja uskon hänellä olevan erinomaiset mahdollisuudet päihittää demareiden ehdokas kakkoskierroksella. Eräässä mielessä palattaisiin muuten Kekkosen aikaan, mutta vain eräässä. Presidentin naisjutut perinteisesti ymmärrettynä alkaisivat taas kiinnostaa mediaa.
