Europarlamentin ympäristövaliokunta äänesti tänään lausunnostaan direktiiviehdotukseen energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Ympäristövaliokunta päätti suositella lausunnossaan kaikille jäsenmaille yhtenäistä 2,5% vuotuista säästövelvoitetta sekä 3% tavoitetta julkiselle sektorille.
Ympäristövaliokunnan raportööri Eija-Riitta Korhola vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoo niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan. Hän olisi halunnut palauttaa artilan säästövelvoitteista takaisin komissiolle, jotta luotaisiin kunkin maan erilaisen säästöpotentiaalin huomioon ottava järjestelmä. "Valitettavasti valiokunta hyväksyi komission yhtäläiset tiukat säästötavoitteet. En vastusta säästöjen kunnianhimoisuutta vaan niiden epäreiluutta: jälleen kerran niitä kohdennetaan väärin. Joillekin annettu tavoite on todella tiukka, joillekin naurettavan helppo. Suomi, joka on satsannut jo vuosikausia energiankäytön tehokkuuteen, joutuu aivan erilaisen haasteen eteen kuin vaikkapa Puola. Yhteisillä markkinoilla kyseessä on kilpailua vääristävä tekijä", Korhola pahoittelee.
Puheessaan ympäristövaliokunnalle Korhola sanoi: "Pelkään että olemme tekemässä jälleen kerran virheen, joka turhauttaa luokan parhaita oppilaita, varhaisia toimijoita. Tällainen ei ole hyvää politiikkaa.
Energiapalveludirektiivin on tarkoitus täydentää päästökauppadirektiiviä, ja jatkaa energiansäästön prosessia energian loppukäyttäjien piirissä. Itse toivoin, että tämä olisi antanut tilaisuuden korjata niitä virheitä, joita päästökauppadirektiivi sisältää. Haluan muistuttaa kollegoita, että Puola on päästökaupassa suurin päästöoikeuksien myyjä. Varmaan voitte arvata ettei tilanne johdu Puolan erinomaisesta ympäristötasosta vaan siitä, että säännöt sallivat kuuman ilman myynnin.
EU:lla olisi paljon parempia ja läpinäkyvämpiä tukimuotoja uusille jäsenmaille, en ymmärrä miksi meidän pitäisi käyttää siihen päästökauppa- ja energiatehokkuusdirektiiviä.
Saatatte huomauttaa, että direktiivin teksti mainitse varhaiset toimet. Näin se tekee, mutta ei sisällä mitään konkreettista. Tässä vaiheessa se on runouden tai toiveajattelun tasolla.
Haluan painottaa että meidän pitää olla kunnianhimoisia, jopa alkuperäistä ehdotustakin kunnianhimoisempia, mutta ei tavalla, joka on rakenteellisesti epäreilu."
Korholan ehdotus liikenteen sisällyttämisestä säästötoimien piiriin hyväksyttiin, samoin hylkäys ilmaisista energiakatselmuksista viiden prosentin markkinaosuuden edestä. "Komission ehdotus olisikin ollut vastoin yhteisön lakia", Korhola toteaa.
