Parlamentissa jälleen! Ihmeellistä olla täällä taas. Olen toiminnan optimisti, mutta ajattelun vankka pessimisti – siksi olin kuvitellut moneen kertaan, että lienee haikeata kävellä viimeisen kerran Strasbourgin parlamenttirakennuksen kaikuvan sisäpihan poikki heinäkuussa 2004. Rakastan tuota ovaalinmuotoista pihaa, jonka akustiikkaa kuorot tulevat joka kuukausi kokeilemaan. Kuten tänäänkin, uuden kauden alun kunniaksi.
Tänään 20.7. oli vahdinvaihto. Uudet mepit aloittivat, ja vanhat jättivät talon muistomitalit mukanaan palkintona. Ja suureksi ilokseni kuuluinkin jatkajien joukkoon. Sain pitää jopa saman työhuoneen, pihan puolelta. Ja mikä hienointa, sain pitää samat valiokunnat: ympäristön, ihmisoikeudet, ulkoasiat. Saan siis loistavan mahdollisuuden jatkaa kolmen I:n ohjelman parissa parissa, josta vaalien aikaa puhuin: ilmastomuutos, Itämeri ja ihmisoikeudet.
Äänestimme parlamentin puhemiehestä, ja isojen ryhmien sopimus piti. Lehmänkauppamme sosialistien kanssa tarkoittaa sitä, että kaksi ja puolivuotiskauden parlamentin uusi puhemies tulee omasta ryhmästämme. Nyt se on espanjalainen sosialisti Borrell. Sivistyneen oloinen mies, ei huono – vaikka etukäteen emme hänestä paljon mitään tienneetkään.
