Nopeasti totuin lentämättömään elämään, jo viisitoista päivää maan tasalla, joskin matalalentoa. Kampanjointi on lähtenyt vilkkaasti käyntiin, ja se on ollut taas kerran valtavan hauskaa. Ihmiset ottavat murre- ja slangikortteja mielellään, ja pölkky, jonka päällä lyödään alasinta, tekee markkinointihommat puolestani. Keksin pölkkykampanjoinnin jo viisi vuotta sitten. Ihmiset voivat siis lyödä itselleen kolikon ja saavat siitä esimerkiksi ostoskärrypantin tai muuten vain numismaattisen hurmion.
Tämänkertainen innovaationi on puolestaan murrekortit. (Tekstit muuten löytyvät näiltä sivuilta ja ovat hervottoman hauskoja.)
Avustajani Jori lensi eilen Suomeen, ja nyt teemme vaalilehteä meillä kotona. Jori taittaa, minä kirjoitan tai editoin toimittajaystävien juttuja. Vaalilehti oli viime kerralla valttini, jonka ilmestymisen jälkeen aloin nousta gallupeissa. Vielä viikkoa ennen vaaleja nimeäni ei mainittu läpimenijöiden joukossa mutta nousin sitten aika vauhtia. Samaan luotan nytkin, varsinkin kun edelliskerrasta poiketen voi raportoida tehtyä työtä ja henkilömarkkinoinnin voi jättää vähemmälle.
Joka päivä, kun olen liikkunut kampanjoimassa, ihmiset ovat spontaanisti onnitelleet puolueen vaihdosta. Yhtä varmasti joka ainoassa lehtijutussa se mainitaan kielteiseen sävyyn. Mutta siinä missä se on toimittajien silmissä rasite, se näyttää olevan yleisön silmissä suuri bonus.
