Käännös: Tapio Koivukari
1. artikla
Ihmne o ihmse väärt
Jokane ihmne o itesäs ihmse väärt ja hänt täyty sentähde varjel.
2. artikla
Oikkeus elämähä
Jokasel ihmsel o oikkeus elät eikä kettä saat tuamit kualema eikä esivallan toimest nyrhät.
10. artikla.
Usko, näkemykse ja omantunno vapaus
Jokane saa funderat mitä tykkä, seorat omatunttoas niinko se o ja usko juur niinko hän tykkä. Ja stää myäde saa ja vahetta uskontto tai muut näkemyst ja edeles vapasten tunnusta stää ja harjotta joko yksnäs tai yhdes kampratittes kans jumalampalvluksis, seorois, harttauksis, opettamal stää usko-oppi toisil tai muil menoil niinkom parhaks näke. Täst paragraaffist seora semnenki asi, ett uskos taikk moralise näkemykses tähde voi sotaväest ja aselisest palvluksest kiältäytty.
17. artikla
Oikkeus omasuttehe
Jokattel o oikkeus nautti semsest omasudest ko hän o onnistun luvalisin konstei itteles kokkoma. Hän saa nautti stää, tassi toisil ja tekkis siit testamenti. Keneltäkkä ei saa häne omatas ottap poijes paitt jos se o yhtese edun tähde välttämätönt ja sillo siit omasudest kuulu maksat lailnen korvaus ja aika äkkist sittenki. Omasuden käyttö voida styyrät ja rajotta lain kans jos se o ylese edun tähden tarppelist. Jos joku jottan keksi tai muuten tuatta, hänel o siihe oikkeus eikä stää saa ruvet matkima oites pisim pitäji ilma häne luppatas.
21. artikla
Kaikk sorsimine on kiälett
Kettä ei saa katto pisi nokavartt taikk sorssi sen tähde, ett onk hän miäs vai naine, onk hän jotta rottu vai onk häne nahkas muuto erifärine, keit häne vanhukses ova ja mitä he ovat tehn, kumssi geenei hänel rookka oll tai mitä kiält häm puhele, mitä hän usko tai o uskomatt, muuto fundera tai mitä poliittist suuntta hän kannatta, mist hän on kotosi, onk hän jottan kansalist vähemistö, ollek hän rikas tai kööh tai muuto josta syntysi, onk hän vammanen taik jonku ikkäne, tykkäk hän naisist taikk miähist taikk onk hän muuto vaa mukavas henkilö.
36. artikla
Mukuli ei saa pittä ylettömästen töis
Mukuli ei saa pittä ylettömästen töis ja oikkem piäni ei ollenka. Niitten tarttis ol ainakki nii vanhoi kon töihin tleeva, ete heijä enä tartt olk koulus. Piäni poikkeuksi voidan tehd, ei täsä kiälet suvihommi taikk piänt firapeli. Tyämaal täyty muista, ett nuarelt ei voi vaatti niim pali ko aikaihmselt. Palkk voi ol piäneve, mut ei niit ny ilmattekska voit töis pittä. Semmost tyät ei saa nuaril teettä misä he voivat telot ittes tai tärvät terveytes tai muuton kasvat kiaroho, nii ruumin ko miälen taikk omantunnom pualest, taikk mist muuto o heijän koulunkäyniles haitta.
37. artikla
Ympäristö varjelus
Europa unionis o meinink varjel luantto ja muut ympäristö ja miäleläs parantta se laattu. Kaikes tarttis pittä miäles semne asi, ett tämä mailman tarttis riittä viäl meijä mukulitte mukulil ja heistäkki ettippäi.
47.artikla
Oikkeus appuhu jos käräjil mennä ja semssin tuamreihin kenel ei ol oma lehmä ojas
Jokasen, kene lailissi oikkeuksi o loukatt, täyty saad appu lai ja oikkeudem pualest.
Jokasen täyty saad asjas framil raastuvas kohtulise ajan kulues ja julkiseste, ja semses tuamioistuimes tai raastuvas ko o jo aikanas perustet ja misä häne ja muitte asja hantteratan tasapualiseste ja reiluste. Jokasen kuulu saad ittiäs viissamilt neuvoi ja höydei ja hän saakko antta semsem pualusta ja edusta ittiäs oikkeude edes. Semsel, ko on kööh eikä suutais muuton tuamri avukses pyyttä, kuulu antta se apu ilmatteks, jos hän asjas tähde semmost appu tartte.
Murrekortti, Toukokuu 2004
