Perusoikeudet Etelä-pohjalaisittain
Käännös: Harri Harju
I LUKU
Ihimisarvo
1 artikla
Ihimisarvo
Ihimisarvua ei trenkää halaveerata. Sitä pitää kunnioottaa ja variella.
2 artikla
Oikeus elämähän
1. Jokahittellä on oikeus elämähän.
2. Ketään ei trenkää mennä tuamittemahan kualemahan eikä ketään saa laharata.
3 artikla
Oikeus henkilökohtaasehen koskemattomuutehen
1. Jokahittellä on oikeus määrätä itte omasta kropastansa eikä kenenkään trenkää
sekaantua toisten sialunelämähän.
2. Mitä lääketiäteesehen ja luannontiäteesehen tuloo niin seuraavia ukaasia ja kialtoja pitää jookin nourattaa:
asianomaaselta pitää saara vapaaehtoonen suastumus. Se pitää hommata viälä niin, notta asianomaanen tosiaankin tiätää mihinkä oikeen on lupansa antamas
ihimisen perintötekijöören parantamisehen tarkootetut hommat kiälletähän, jookin sellaaset, joiren tarkootus on ihimisten valakkaaminen
ihimisen kropasta taikka sen osista ei trenkää ruveta tekemähän kauppatavaraa
ihimisten kloonaus elikkä kopioonti kiälletähän kokonansa
4 artikla
Kiruttamisen ja ihimisarvua halaveeraavan rangaastuksen ja kohtelun kialto
Ketään ei trenkää ruveta kiruttamahan taikka muutoonkaan rangaasta sillä lailla, notta asianomaasen ihimisarvua halaveerattaas.
5 artikla
Oriatyävoiman käyttäminen kiälletähän
1. Ketään ei trenkää pitää minkäänlaases oriuures.
2. Ketään ei trenkää pakottaa tekemähän minkäänlaasta pakkotyätä.
3. Ihimiskauppa kiälletähän kokonansa.
II LUKU
Vapauret
6 artikla
Oikeus vapautehen ja turvallisuutehen
Jokahittellä on kaikki oikeuret vapautehen ja henkilökohtaasehen turvallisuutehen.
7 artikla
Yksityyselämän ja perhe-elämän kunnioottaminen
Jokahittellä on oikeus siihen, notta sen yksityyselämää samoon kun perhe-elämää ja kotua kunniootetahan.
8 artikla
Henkilötiatojen suaja
1. Jokahittellä on oikeus pitää omat henkilökohtaaset tiatonsa omana asianansa.
2. Tiatoja pitää käsitellä asiallisesti ja viälä jotakin tiättyä tarkootusta varten ja asianomaasen ittensä antamalla luvalla taikka sitten niiren tiatojen plaraamisehen pitää olla hyvä syy präntättynä johonakin lais.
Jokahittellä on oikeus päästä käsiksi niihin tiatoohin, mitä ittestä on koottu ja jos on aihetta, niin virheet pitää saara oikaastuksi.
Ittellinen fiskaali sitten kattoo, notta näitä ukaasia kans nouratetahan.
9 artikla
Oikeus mennä naimisihin ja perustaa perhe
Naimisihin meneminen ja perheen perustaminen on sellaasia oikeuksia, jokka on sitten jokahittellä sen mukahan, mitä eri mairen omis lakikirioos on asiasta präntättynä.
10 artikla
Funteeraamisen, omantunnon ja uskonnon vapaus
1. Jokahittellä on oikeus funteeraamisen, omantunnon ja uskonnon vapautehen. Se meinaa sitä, notta jokahittellä on oikeus vaihtaa uskontua taikka muuttaa miälipirestänsä, jos siltä tuntuu. Ja jokahinen saa tunnustaa omaa uskontuansa joko yksistänsä tai isoommas joukos, julukisesti taikka sitten yksityysesti jumalanpalaveluksis, hartaustilaasuuksis ja muis sellaasis paikoos.
2. Omantunnon tähären jokahinen saa kiältäytyä sotaväestä, mutta tästä sitten onkin präntättynä tarkemmin jokaasen maan omiis lakikirioos.
11 artikla
Sananvapaus ja tiaronvälittämisen vapaus
1. Jokahittellä on oikeus sananvapautehen. Se tarkoottaa samalla sitä, notta jokahittellä on oikeus kans omihin miälipiteesihin. Jokahittellä on sitten vapaus levittää ja ottaa vastahan tiatoja ilaman, notta viranomaaset siihen puuttuus millään lailla.
2. Kaikenlaasten tiarootusvälineeren vapautta pitää kunnioottaa.
12 artikla
Kokoontumis- ja yhyristymisvapaus
1. Jokahittellä on oikeus rauhanomaasehen kokoontumisvapautehen ja yhyristymisvapautehen, on kysees sitten poliittinen, yhteeskunnallinen taikka ammattiyhyristystoiminta. Se meinaa sitäkin, notta jokahinen saa panna toisten kans pystyhyn erillaasia ammattiyhyristyksiä ja liittyä sellaasihin.
2. Unionin tasolla poliittiset pualueet taas vaikuttaa myänteesesti unionin kansalaasten poliittisen taharon ilamaasemisehen.
13 artikla
Taiteen ja tutkimuksen vapaus
Taiteen ja tiäteellisen tutkimuksen vapaus on jokahittellä. Akateemista vapautta pitää kunnioottaa.
14 artikla
Oikeus kouluutuksehen
1. Jokahittellä on oikeus kouluutuksehen ja oikeus saara ammatillistakin kouluutusta, ja viälä jatko-opiskeluuhinkin on jokahittellä oikeus.
2. Tähän kuuluu sekin, notta jokahittellä on oikeus saara ilamaaseksi oppivelevollisuutehen perustuvaa opetusta.
3. Jokahittellä on vapaus perustaa oppilaitoksiakin, kunhan remokratian periaatteeta vaan kunnioottaa. Vanahemmilla on oikeus kattua kersojensa perähän, notta niitä opetetahan oman uskonnon ja aatteeren mukaasesti.
15 artikla
Ammatillinen vapaus ja oikeus teherä tyätä
1. Jokahittellä on oikeus teherä sellaasta tyätä, kun itte haluaa, ja olla minkä alan ammattilaanen vaan.
2. Jokaanen unionin kansalaanen saa hakia töitä ja teherä niitä kans mihinä jäsenvaltios haluaa.
3. Kolomansien mairen kansalaasilla on samanlaaset tyäeherot kun unionin kansalaasillakin, jos niillä kerran on tyälupa jäsenvaltiooren alueelle.
16 artikla
Elinkeinovapaus
Yhteesön oikeuren ja kansallisten lakien ja niis olevien tavanomaasten käytäntöjen mukaasesti tunnustetahan elinkeinovapaus.
17 artikla
Omistusoikeus
1. Jokahittellä on oikeus pitää laillisesti hommaamansa tavarat omanansa, ja käyttää taikka lahajootella ja testamentatakkin niitä. Keneltäkään ei trenkää mennä ottamahan omaasuutta omin lupinensa paitsi jos yleenen etu sellaasta vaatii. Mutta siitäkin pitää olla lais määrätty eriksensä, ja sellaaseskin tapaukses siitä takavarikoorusta omaasuuresta pitää maksaa oikeurenmukaanen korvaus. Lisäksi omaasuuren käyttyä voirahan rajoottaa pykälillä yleesen erun nimis.
2. Kaikenlaaset tekijänoikeuret turvatahan.
18 artikla
Oikeus turvapaikkahan
Pakolaasilla on oikeus turvapaikkahan, kun siitä on menty sopimahan Keneves heinäkuun 28. päivä 1951. Lisäksi tästä asiasta on eriksensä tehty tammikuun 31. päivä 1967 yks pöytäkiriakin, ja Euroopan yhteesön perustamissopimukseskin on asia jo selevitetty.
19 artikla
Suajaamisesta palauttamis-, karkoottamis- ja luavutustapauksis
1. Sellaanen kiälletähän, notta isoompi joukko karkootettaas samalla kertaa.
2. Ketään ei trenkää panna takaasin, karkoottaa taikka luavuttaa sellaasehen maahan, mihinä sitä orottaas lahtaaminen taikka sitä kirutettaas taikka muutoon kohoreltaas huanosti.
III LUKU
Tasa-arvo
20 artikla
Yhyrenvertaasuus lain eres
Kaikki ihimiset on samanarvoosia ja yhyrenvertaasia lain eres.
21 artikla
Kaikenlaanen syrjintä kiälletähän
1. Ketään ei trenkää kattella noukan vartta pitkin, olokohon sitten toista sukupualta, toisen värinen taikka lähtöösin toisenlaasista oloosta taikka syntyperältänsä toisenlaanen. Ja vaikka ihiminen puhuus toisenlaasta kiältä taikka sillä olis toisenlaanen uskonto ja se funteeraas toisella lailla asioota taikka sillä olis toisenlaaset poliittiset taikka muut miälipiteet. Olokohon sillä sitten tavaraa tai manttaalia minkä verran vaan, niin siihenkään ei trenkää kattella. Eikä ketään trenkää arvostella vammaasuuren tai ikävuasien taikka muiren sellaasten perusteellakaan.
2. Eriksensä sitten viälä kiälletähän kaikenlaanen kansalaasuutehen perustuva syrjintä koko Euroopan unionin alueella, mihinä yhteenen perustuslaki on voimas, mutta tähänkin löytyy sitten tarvittaes ne omat porsahanreiät.
22 artikla
Kulttuuriset, uskonnolliset ja kiälelliset omalaatuusuuret
Unionin alueella on tarkootus kunnioottaa kaikenlaasia kulttuurisia, uskonnollisia ja kiälellisiä omituusuuksia, jokka itte asias on vaan yhteestä rikkautta.
23 artikla
Miästen ja akkojen välinen tasa-arvo
1. Miähet ja akat on keskenänsä tasa-arvoosia, ja se meinaa sitä, notta tyäelämäs ja jookin palakkaukses pitää kattua, notta tästä piretähän kiinni.
2. Tiätenkään tämä ei tarkoota sitä, notta ei voitaas teherä toimenpiteetä, jokka hyäryttääs toista sukupualta jollakin lailla.
24 artikla
Kersojen oikeuret
1. Kaikilla kersoolla on oikeus siihen, notta niitä horhatahan ja kattotahan pikkuusen niiren perähän. Kersoollakin on oikeus sanua miälipiteensä ja niitä miälipiteetä pitää kans kuunnella, jookin jos ne on oikeen tärkeetä sille kersalle. Tiätenkin sen ikä ja kehittyminen pitää näis asioos huamioora.
2. Kaikis kersahan liittyvis fiskaalien taikka laitosten hommis on aina ensin kattottava kersan etua.
3. Kaikilla kersoolla on oikeus pitää yhteyret kunnos molempihin vanahempihinsa, jos siitä ei oo sille kersalle mitään vahinkua.
25 artikla
Vanahojen ihimisten oikeuret
Unioni tunnustaa vanahojen ihimisten oikeuret ihimisarvoosehen ja ittenääsehen elämähän ja oikeuren olla mukana yhteeskunnallises elämäs ja samoon kulttuurielämäs. Ja näitä oikeuksia kans kunniootetahan.
26 artikla
Vammaasten sopeutuminen yhteeskuntahan
Unioni tunnustaa vammaasten oikeuren kaikenlaasehen horhauksehen, notta ne päriääs ittenääsesti täs yhteeskunnas ja sopeutuus hianosti tyäelämähänkin ja sais olla mukana kaikenlaases toiminnas. Ja unioni tiätenkin kunnioottaa näitä tällääsiä oikeuksia.
IV LUKU
Yhteesvastuu
27 artikla
Tyäntekijöören oikeuret saara tiatoja ja sanua sanottavansa firmas
Tyäntekijööllä taikka niiren erustajilla pitää olla maharollisuuret saara aijoos tiatua tärkeestä asioosta. Ja niitä pitää sitten kans kuunnella yhteesön oikeuren ja kansallisten pykälien ja käytännön mukaasis tapauksis.
28 artikla
Oikeus pitää palaveri ja oikeus yhteesihin toimintoohin
Tyäntekijööllä samoon kun tyänantajillakin taikka sitten niiren järiestööllä pitää olla oikeus asianmukaasilla tasoolla pitää palaveri ja teherä tyä- ja virkaehtosopimuksia yhteesön oikeuren ja kansallisten lainsääräntöjen ja sen mukahan, mikä on käytäntö ollu. Ja viälä, jos näistä sopimusasioosta tuloo jotakin kränää, pitää kaikilla osapua-lilla olla oikeus ruveta vaikka sitten lakkoolemahan.
29 artikla
Oikeus tyähönsijootuspalaveluuhin
Jokahittellä on oikeus maksuttomihin tyähönsijootuspalaveluuhin.
30 artikla
Suaja perusteettoman irtisanomisen yhteyres
Jokahittellä on oikeus suajahan sellaases tapaukses, jos meinatahan potkaasta tyäpaikalta pois ilaman minkäänlaasia perusteluuta. Tästä on yhteesön oikeures ja kansallisis lainsäärännöös sitten tarkemmin sanottu.
31 artikla
Oikeurenmukaaset ja kohtuulliset tyäolot ja tyäeherot
1. Jokaasella tyäntekijällä on oikeus sellaasihin tyäoloohin, johona on otettu huamiohon tyäntekijän terveys, turvallisuus ja ihimisarvo kans.
2. Jokaasella tyäntekijällä on sitten viälä oikeus sellaasehen rajootuksehen, notta tyän antaja ei voi pitää ketään töis ihan mitenkä pitkähän vaan. Ja viälä sellaanenkin asia, notta jokahittellä on oikeus huilata joka päivä tarpeheksi, ja viikoskin pitää olla eriksensä vapaata aikaa, ja lisäksi pitää olla eriksensä palakallinen vuasiloma.
32 artikla
Kersoja ei saa käyttää tyävoimana ja nuarten tyäsuajelu
1. Kersoja ei saa mihinään tapaukses käyttää tyävoimana. Alaikääseksi kattotahan sellaanen, jolla on viälä oppivelevollisuuren suarittaminen kesken. Jos tästä asiasta on kersojen kannalta parempia sääntöjä olemas, niin niistäkin voirahan pitää kiinni.
2. Sellaasille nuarille, jokka on töihin otettu, pitää antaa justihin sen ikääsille tarkootetut tyäeherot ja niitä pitää variella, notta minkäänlaasta rahallista hyväksikäyttyä ei pääse tapahtumahan. Samoon niiren perähän pitää kattua, notta ne ei teloos ittiänsä millään lailla. Ja niille annettavasta tyästä ei saa tulla mitään henkistä tai moraalistakaan vahinkua, eikä se saa haitata niiren kehitystä millään lailla.
33 artikla
Perhe- ja tyäelämä
1. Perheen oikeurellinen ja talourellinen ja yhteeskunnallinen suaja pitää varmistaa.
2. Jokahittellä on oikeus sellaasehen suajahan, notta perhe ja tyä voirahan yhyristää.
Se meinaa sitä, notta raskaus tai synnytys ei kelapaa syyksi irtisanomisehen. Ja viälä pitää olla oikeus vanhempaanlomahan ja palakallisehen äitiyslomahankin.
34 artikla
Sosiaaliturva ja sosiaalituki
1. Unioni tunnustaa oikeuren sosiaaliturvaetuuksihin ja sosiaalipalaveluuhin. Ne takaa sen, notta raskausaijan ja synnytyksen aikana ei jouruta ihan hupinahan. Samoon sairauren, tyätapaturman ja muun hoiron tarpeen vaaties voirahan olla varmoja rahallisesta päriäämisestä. Niin, ja vanhuuren tulles ja siinä tapaukses jos joutuu tyättömäksi, voirahan luattaa nuahin sosiaalipalaveluuhin yhteesön oikeuren ja kansallisten lakien ja käytännön mukahan. Tälläästäkin oikeutta unioni kunnioottaa.
2. Jokahinen, joka kerran kortteeraa unionin alueella ja kulukoo laillisesti, on oikeus sosiaalietuuksihin samojen lakien ja käytännön mukahan.
3. Notta kukaan ei jäisi sivuhun yhteeskunnasta ja köyhyyren estämiseksi unioni tunnustaa oikeuren sosiaalitukehen ja asumistukehen tai jotenkin muutoon sosiaalisesti tuettuhun asuntohon ihimisarvoosen elämän varmistamiseksi kansallisten lakien ja käytännön mukahan jokahittelle, jolla ei oo ittellä rahaa järiestää asiootansa.
35 artikla
Terveyren suajelu
Jokahittellä on oikeus saara terveyrenhoitua ja lääkkeetä kansallisen lainsäärännön ja kansallisten käytäntöjen mukaasesti. Ihimisten terveyren oikia suajelu varmistetahan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelys ja toteutukses.
36 artikla
Maharollisuus käyttää palaveluja, joista saarahan yleestä talourellista hyätyä
Sen tähären, notta unionin asukkahat tuntis paremmin kuuluvansa samahan yhteesöhön, niin unioni haluaa ilamoottaa sellaasen asian, notta ihimisten pitää saara maharollisuus käyttää sellaasia palaveluja, joista saarahan yleestä rahallista hyätyä. Täskin kohoras on sitten rajootuksena kaikki ne, mitä eri valtioos on pruukattu teherä, taikka mitä niiren lakikirioos tästä asiasta on sanottu.
37 artikla
Ympäristönsuajelu
Kaikis unionin päätöksis pitää ottaa huamiohon se, notta luantua pitää suajella ja variella oikeen reiruhun. Samoon pitää huamioora se, notta ympäristyä pitää pykätä paremmalle tolalle ja täs kaikes kattua aina noukkaansa piremmälle, niin notta luantua olis jäliellä viälä nualle meirän kersoollekkin.
38 artikla
Kuluttajansuaja
Unionin kaikiis päätöksis piretähän hualta siitä, notta kuluttajansuaja pysyys korkialla ja oikeen hyväs mallis.
V LUKU
Kansalaasten oikeuret
39 artikla
Äänioikeus ja vaalikelepoosuus Euroopan parlamentin vaaliis
1. Jokahittellä on unionin kansalaasena äänioikeus ja jokahinen on kans vaalikelepoonen Euroopan parlamentin vaaliis justihin siinä jäsenvaltios, mihinä sillä on kortteeripaikka, justihin samoon kun kyseesen valtion omillakin asukkahilla.
2. Euroopan parlamentin jäsenet valakatahan yleesillä vaaliilla. Ja vaalisalaasuuresta piretähän kans kiinni.
40 artikla
Äänioikeus ja vaalikelepoosuus kunnallisvaaliis
Jokahittellä on unionin kansalaasena äänioikeus ja vaalikelepoosuus kunnalisvaaliiskin siinä jäsenvaltios, mihinä se kortteeraa, justihin samoon kun kyseesen jäsenvaltion omillakin asukkahilla.
41 artikla
Oikeus hyvään hallintohon
1. Jokahittellä on oikeus siihen, notta kaikki unionin förmynterit ja piänemmäkkin fiskaalit hoitaa asiat pualueettomasti, oikeurenmukaasesti ja oikialla aijalla.
2. Se tarkoottaa jookin sitä, notta:
jokahittellä on oikeus sanua sanottavansa ennen kun ruvetahan tekemähän mitään, mistä asianosaaselle olis tulos huanoja seuraamuksia
jokahittellä on oikeus plarata niitä paperia, mihinä sen oma nimi on präntättynä. Täs pitää kylläkin ottaa huamiohon kaikenlaaset salaspitovelevollisuuret.
hallintopualen pitää sitten kans perustella päätökset, mitä ne on teheny
3. Jokahittellä on oikeus saara yhteesöltä korvaus sellaasista vahingoosta, mitä yhteesön pyrokraatit taikka fiskaalit on saanu tyäsnänsä aikaaseksi, sen mukahan, mitä eri jäsenvaltiooren lakikirioohin on yhteesistä ja yleesistä periaatteesta präntätty.
4. Jokahittellä pitää olla maharollisuus kiriootella taikka toimitella unionin fiskaalien kans millä kiälellä vaan, mikä on unionin perussopimukses mainittu. Ja vastaus pitää kans tulla justihin samalla kiälellä.
42 artikla
Oikeus plarata erillaasia asiakirioja
Kaikilla unionin kansalaasilla, tavallisilla sukankuluttajilla samoon kun kaikilla fiskaaliillakin, joilla on kortteeripaikka johonakin jäsenvaltios, niillä on oikeus plarata Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirioja. Tämä samaanen oikeus on kans yhyristyksillä, firmoolla ja muilla sellaasilla, jokka on pantu jonkun jäsenvaltion kirioohin.
43 artikla
Oikeusasiamiäs
Kaikilla unionin kansalaasilla, tavallisilla ihimisillä ja fiskaaliillakin, jokka on kirioolla johonakin jäsenvaltios, on oikeus mennä kantelemahan unionin oikeusasiamiähelle, jos havaattoo eri virastojen taikka muiren sellaasten laitosten toiminnas jonkunlaasia klohonuja. Tämä ei sitten tarkoota sitä, notta mentääs valittamahan yhteesöjen tuamioistuumien taikka ensimmääsen oikeusasteen toiminnasta.
44 artikla
Oikeus kääntyä parlamentin pualehen
Jokahittellä unionin kansalaasella, samoon kun unionin johonakin jäsenvaltios vakituusesti kortteeraavalla ihimiselläkin on oikeus kääntyä Euroopan parlamentin pualehen maharollisis epäselevis asioos. Tämä oikeus on niilläkin, joilla on firman pääpaikka Euroopan unionin markilla.
45 artikla
Vapaus olla ja kulukia
1. Jokahittellä on unionin kansalaasena vapaus kulieskella taikka olla muutoon vaan jäsenvaltiooren alueella.
2. Euroopan yhteesön perustamissopimuksehen on präntätty, notta tälläänen kulieskelu- ja oleskeluvapaus voirahan antaa kolomansien mairen kansalaasille kans, jos ne muutoonkin jo kortteeraa jonkun jäsenvaltion alueella.
46 artikla
Riplomaatti- ja konsulifiskaalien antama suajelu
Siinä tapaukses, notta unionin kansalaanen joutuu hupinahan unionin rajojen ulukopualella, niin sillä on oikeus saara suajelusta siälä viarahas maas minkä vaan unionin jäsenvaltion riplomaatti- taikka konsulifiskaaliilta justihin samoon, kun sitä suajelis oman maansa riplomaatit ja sellaaset.
VI LUKU
Lainkäyttö
47 artikla
Oikeus kunnollisihin oikeussuajakeinoohin ja pualueettomahan tuamioistuumehen
1. Jokahittellä, jonka unionin oikeures lupaamia oikeuksia ja vapauksia on loukattu, pitää olla käytös kunnolliset oikeussuajakeinot kun se joutuu ajamahan asiaansa tuamioistuumis.
2. Jokahittellä on oikeus saara asiansa käsiteltäväksi aijoos oikeurenmukaases ja julukises oikeurenkäynnis, mikä piretähän ittenääses ja pualueettomas tuamioistuumes. Jokahittellä pitää olla maharollisuus saara neuvoja ja horhausta täs asias ja tarvittaes jokahittellä pitää olla maharollisuus antaa toisen ihimisen puallustaa ja erustaa ittiänsä.
3. Jos kerran oikeusapu on tarpehen, notta asianosaanen sais kunnolla viätyä asiansa käräjille, mutta jos tualla ei sitten ookkaan millä maksaa, elikkä on aivan rahatoon, niin siinä tapaukses annetahan ilamaasta oikeusapua.
48 artikla
Syyttömyys ja oikeus puallustuksehen
1. Jokahinen kattotahan syyttömäksi siihen asti, kun asianomaanen on viisattu syylliseksi.
2. Jokahittellä on oikeus järiestää ittellensä puallustus.
49 artikla
Laillisuusperiaate ja rikoksista määrättävät rangaastukset
1. Ketään ei trenkää pitää syyllisenä rikoksehen silloon, jos se teko taikka tekemättä jättäminen ei ollu silloon kyseesellä hetkellä rikos joko asianomaasen valtion taikka kansaanvälisen oikeuren mukahan. Rikoksesta ei saa sitten määrätä isoompaa rangaastusta, kun mitä lais on silloon tekohetkellä ollu. Jos sitten rikoksenteon jäläkehen on lakihin präntätty piänempi rangaastus, niin silloon pitää tuamita sen mukahan.
2. Ei tämä artikla suinkaan meinaa sitä, notta ei voitaas viärä ihimisiä käräjille ja tuamita sellaastakin, jonka teko taikka tekemättä jättäminen oli justihin sillä hetkellä kansaanvälisten yleesten periaatteeren mukahan rikos.
3. Rangaastus pitää olla ihan passeli rikoksen suuruutehen taikka pianuutehen nähären.
50 artikla
Kialto viärä kahta kertaa leivättömän pöyrän etehen samasta rikoksesta
Ketään ei trenkää ruveta uurestansa kuulustelemahan taikka viämähän oikeutehen sellaasesta rikoksesta, josta on tullu jo unionis lopullinen laillinen päätös syyllisyyrestä taikka syyttömyyrestä.
VII LUKU
Yleeset määräykset
51 artikla
Mihinä tätä sitten käytetähän?
1. Tämän perusoikeuskirian määräykset on tarkootettu unionin laitoksille ja fiskaaliille, joirenka pitää kans nourattaa tätä siinä tapaukses, jos mihinään mualla ei oo asiasta mitään muuta määrätty. Jäsenvaltioota nämä pykälät sitoo vaan silloon, kun ne soveltaa unionin oikeutta. Justihin sen tähären ne kunnioottaa tämän perusoikeuskirian mukaasia oikeuksia, nourattaa näitä periaatteeta ja pitää omasta pualestansa hualta siitä, notta näitä kans käytetähän.
2. Tällä perusoikeuskirialla ei anneta yhteesölle ja unionille uusia toimivaltuuksia taikka tehtäviä eikä mennä muuttamahan niitä mihinkään suuntahan.
52 artikla
Turvatut oikeuret
1. Täs perusoikeuskirias olevia oikeuksia ja vapauksia voirahan rajoottaa vaan lailla, ei mitenkään muutoon. Ja silloonkin kyseesten oikeuksien ja vapauksien perimmäästä tarkootusta pitää nourattaa.
Rajootuksia voirahan teherä vaan silloon, kun ne on ihan välttämättömiä ja vissihin sitten vastaa unionin tunnustamia yleesen erun mukaasia tavootteeta taikka tarvesta suajella muiren ihimisten oikeuksia ja vapauksia.
2. Täs perusoikeuskirias tunnustettuja oikeuksia, jokka perustuu yhteesöjen perustamissopimuksihin taikka Euroopan unionista tehtyhyn sopimuksehen, käytetähän justihin niis sopimuksis olevien ehtojen mukaasesti.
3. Niiltä osin, kun täs perusoikeuskirias olevat oikeuret on samoja kun ihimisoikeuksien ja perusvapauksien suajaamista käsitteleväs eurooppalaases yleessopimukses, niin ne kans meinaa ihan samaa asiaa. Tämän kirian määräykset ei estä unionia määräämästä tätä kiriaakin laajemmalle menevää suajaa.
53 artikla
Suajan taso
Tämän perusoikeuskirian määräyksiä ei saa ruveta tulukittemahan sillä lailla, notta ne rajoottaas taikka loukkaas niitä ihimisoikeuksia ja peruslupauksia, jokka tunnustetahan unionin oikeures taikka kansaanvälises oikeures, unionia taikka jäsenvaltioota koskevis kansaanvälisis yleessopimuksis. Ja jookin ihimisoikeuksien ja perusvapauksien suajaamista koskevas eurooppalaases yleissopimukses ja jäsenvaltiooren perustuslaiis.
54 artikla
Oikeuksien holtitoon käyttäminen kiälletähän
Täs perusoikeuskirias on määräyksiä joka lähtöhön, mutta niitä ei trenkää mennä seliittämähän mitenkä haluaa. Niiren perusteella ei saa ruveta tekemähän tyhyjäksi yhtäkään täs perusoikeuskirias sanottua oikeutta taikka vapautta, taikka ruveta rajoottamahan niitä yhtään enempää kun tämän prosyyrin mukahan sallitahan.
Oikein sujuvaa tekstiä. Hienoa Harri!