Käännös: Harri Raitis
Euroopa Unionin kansalaistem perusoikeudet Turum murttel eli varsinaisel suamenkiälel
3. artikla
Oikeus henkilökohtassen koskemattomuutte
1. Jokaisel o oikeus ruumillisse ja henkissen koskemattomuutte.
2. Lääketiätte ja piolokia alal täyty nouratta erikoise hyvi seuravi vaatimuksi ja kialtoi:
– asianomase henkilö vapaehtone ja assia vaikuttavist seikoist tiatosena annettu suastumus, mikä o hankittu lais säärettyje menettelytapojem mukka
– ihmisten keneettisse jalostamissen tähtävien käytäntöjen kialto, erikoisest simmosten ku koittava valikoira ihmissi.
– kialto hommata rahallist hyätty ihmisten kropist taik niitte osist simmosenas.
– ihmisten kopioimisen tarkotukses tapahtuvan kloonauksen kialto.
4. artikla
Kiruttamise ja epäinhimillisen taik halveerava rankastukse ja kohtelemisen kialto
Kettä ei saa kirutta eikä kohrella taik rankasta epäinhimillisel taik halveeraval taval.
5. artikla
Orjuure ja pakkotyän kialto
1. Kettä ei saa pittä orjana taik maaorjana.
2. Kettä ei saa vaatti tekemäm pakkotyätä tai muuta pakollist tyätä.
3. Ihmiskaupal sanotan top tykkänäs.
7. artikla
Privaatti- ja perhe-elämän kunnioittamine
Jokaisel o oikeus sihe, et hänem privaatti- ja perhe-elämätäs, kotias ja viästejäs kunnioitetta.
10. artikla
Ajatukse, omantunno ja uskonno vapaus
1. Jokaisel o oikeus ajatukse, omantunno ja uskonno vapautte. Tämä oikeus sisältä vapaure vaihta uskontto taik vakaumust ja vapauren tunnusta uskontto taik vakaumust yksin tai yhres muitten kans julkisesten tai yksityiseste jumalanpalveluksis, opettamal, hartaureharjotuksis ja uskonnollisil menoil.
2. Oikeus kiältäytty asepalveluksest omantunno syist tunnustettan tämä oikeurem perustel.
11. artikla
Sanavvapaus ja tiarovvälitykse vapaus
1. Jokaisel o oikeus sanavvapautte. Tämä oikeus sisältä miälipitte vapaure ja vapaure otta vasta ja levittä tiatoi tai ajatuksi ilma et viraomaset sihen puuttu ja ilma et se riippuis aluellisist rajoist.
2. Tiarotusvälineitte vapaut ja moniarvosuut kunnioitetta.
14. artikla
Oikeus koulutukse
1. Jokaisel o oikeus koulutukse ja oikeus saara ammatillist koulutust ja viäl jatko- ja täyrennyskoulutustaki.
2. Tähä oikeutten kuulu mahrollisuus saara ilmam maksu oppivelvollisuuttem perustuva opetust.
3. Vapaut perusta oppilaitoksi, jos vaan kunnioitta demokratiam periaattei, ja vanhempie oikeut varmista lapsilles omie uskonnolliste, aatteelliste ja kasvatukselliste vakaumustes mukane kasvatus ja opetus kunnioitetta just tämä vapaure ja just tämä oikeuren käyttö säätelevien kansalliste laisääräntöjem mukka.
27. artikla
Tyäntekijöitte oikeus saara tiatoi ja tulla kuulluks yritykses
Tyäntekijöil tai heijä erustajilles täyty asiammukasil tasoil taata mahrollisuus saara tarppeks ajois tiato ja tulla kuulluks yhteisö oikeure ja kansalliste laisääräntöje ja käytäntöje mukasis tapauksis ja niis määrätyil erellytyksil.
41. artikla
Oikeus hyvä hallintto
1. Jokaisel o oikeus sihe, et unionin toimielimet ja laitokset käsittele häne asias pualuettomaste, oikeuremmukaseste ja kohtullises ajas.
2. Tähä oikeutte sisälty erikoisest
– jokaise oikeus tulla kuulluks ennenku hänt vasta ruveta yksittäissen toimempittesse, mikä vaikuttais hänesse epäerulliseste
– jokaise oikeus tutustu hänt koskevi asiakirjoihi ku oteta huamio oikeutettu luattamuksellisus, salaspitämise velvollisus ja liikesalaisuure vaatimukset
– hallintoelinte velvote perustella päätökses.
3. Jokaisel o oikeus saara yhteisölt korvaust niist vahinkoist, mitä yhteisön toimielimet tai sen henkilökunttan kuuluvat o aiheuttanu tehtäviäs suarittaessas jäsenvaltioitte yhteiste yleistem periaatteitte mukka.
4. Jokaine voi otta yhteyt unionin toimielimi jollam perussopimusten kiälist ja hänel o oikeus saara vastaus samal kiälel.
Murrekortti, Toukokuu 2004